Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

tulevista kuvioista, eli update about next blogentry

jep.
päätin että mikäs olisikaan parempi tapa aloittaa vuosi 2012 kun kirjottaa se keikkamerkintä lopultakin loppuun.
koska siis lets face it: sitä kaikki kuitenki odottaa.
eli ens vuonna tulee seuraava merkintä.
ja viime postausta kommentoineelle Roxx Deckerille: En mä vihaa sua, enkä tarkottanu mitään missään nimessä negatiivisesti, se vaan oli mun keikkaminä, se joka halusi ja pääsi eturiviin.
ja siis: En alunperinkään sanonu sitä "Michael Monroe= Hanoi Rocks"-juttua ensinnäkään sulle, tai toisekseen en tarkottanu sitä niinkun sä sen ymmärsit.
Eli sanoin jotenkin että oon ollu Michaelin fani yli neljä vuotta, eli siitä asti kun se oli Hanoissa, en sanonu että Michael yksin ON KOKO HANOI.
tää juttu on paisunu aika isoksi, mut noin mä sen tarkotin ja noin mä sen asian nään.

torstai 8. joulukuuta 2011

Olen rotta, anteeksi

KEIKKAHEHKUTUSMERKINTÄ MEGALOMANIACCUS
15.9.2011
Se tunne kun viisitoista päivää.
<3.
Mä en laske päiviä, mut tajusin sen just.
Se on se Andy-keikka.
Kaks viikkoa ja päivä.
ZOMG.
28.9.2011
Kuka meinasi kuolla tajutessaan että Siihen on kaksi päivää, minhä.
YliVITUNhuomenna <3 ja mä oon jo nyt ihan keikkafiiliksessä.
Mistä lähtien hysteria ja keikkafiilis on iskeny KAKSI päivää ennen keikkaa, yleensä mulla iskee päivää ennen ja sillein, mutta tää tuli nyt jo.
Mietin, että kun mähän tietysti jonotan taas, niin ois hienompaa kun mikään ikinä, JOS Dave sanois mulle ”Moro” kun menee sisälle.
Apua, this is unhealthy, mutta pyörii päässä.
29.9.2011
HUOMENNA <3.
Jonotus on ihan upeutta.
30.9.2011
OH MI GOSH.
Tänään <3.
Awesomeus.
Mahtavuus.
Loistavuus.
Upeus.
TÄNÄÄN <3.
DAVE, ANDY <3.
Onko joku muu huomannu, että tietyn aikaa ennen keikkoja IHAN KAIKKI musiikki kuulostaa tosi hyvältä.
:D <3.
Onko maailma seonnu, kun mä SUOSTUN kun äiti(kuinka ollakaan) vaihteeksi kusee mun jonoon-lähtemis-suunnitelman.
Ja suostuin ihan vain siksi, että näyttäsin typerältä jonossa kassieni kanssa.
Mut nyt tämä menis nukkumaan, vihdoin.
Laita Dave taustalle ja silmät kiinni täysin pimeässä kämpässä.
<3.
”On sielu saanut purkutuomion.”
Hienoutta <3.
*haukotus*
Mutta TÄNÄÄN <3
Mitenhän mä selviän koulupäivästä, kun sekä väsyttää, että innostuttaa.
:D <3.
Mut se, mitä yöllä kirjotin EI tarkota sitä, etten jonottais.
Ei TODELLAKAAN.
Se tarkottaa vaan sitä, että käyn kotona syömässä ja kippaamassa turhat kamat ja sitten Jonoon.
<3.
Se mahtava tunne, kun joku toivottaa sulle päivän ja viikon vikoiksi sanoiksi ”hyvää keikkaa”.
Aww.
<3.
IIHAN KIVA.
Äiti sit sano heti kun astuin ovesta että ”Siellä ei ole jonoa”.
Kaikki niistä (äiti, toinen mummi, iskä) hoki sitä.
Mä repesin, purskahdin ihan hallitsemattomaan itkuun, koska siis jonotin viimeksi heinäkuussa ja
olin venannu keikkaa senkin takia ihan helvetisti.
Sit sisäistin jutun ja luin kirjaa, mut nyt lähdin paikan päälle, koska eturiviin on päästävä.
Tää on once in a lifetime-keikka ja tilaisuus.
Jos ne vetää Pienen ja Hennon Otteen niin aivan varmasti sekä kuvaan, että itken.
Ajatonta materiaalia.
<3 DAVE.
Mä toivon ja oletan, että tästä tulee Klassikoiden ilta, mikä varmaa osuu aika lähelle, koska siis ihmisillehän jokatapauksessa tulee Davesta ekana mieleen Pieni ja Hento Ote ja muut sen klassikot ja Andysta Hanoi(ja Rollari-coverit), niin varmaan niillä on ns.”velvollisuus” soittaa niitä.
Mutta <3 tästä tulee hieno ilta jokatapauksessa ehdottomasti kuitenkin.
IHIHIHII.
ON THE ROCKS= IHANA.
Heti ku astuu ovesta, niin Michael Monroe suorastaan LENTÄÄ silmille.
<3.
Siis tähän asti mä olen pitäny Tavaa mun henkisenä kotina, mut ainaki tänä iltana se on tämä.
<3.
Täällä on seinät täynnä rock-legendoja <3.
Just kun olin kirjottamassa tota edellistä niin ANDY käveli ohi tonne, missä keikka on parin tunnin päästä.
Ja pystyin sanomaan vaan ”Wow”.
:D.
Se.
On.
Täällä.
Se kävi kattomassa stagea ja nyt se on tuolla sateessa röökillä.
:D.
Jup, älä mene sanattomaksi Andysta, tai varsinkaan tuijota sitä, kun täällä Davekin, mut siis tosiaan olen törmänny Andyyn nyt 2 kertaa, Dave loistaa toistaseksi poissaolollaan.
:D.
En oo mikään maailman hirvein Andy-fani, mutta silti on lievästi outoa, että toi baarimikko dissas
sitä äsken.
Nyt on Davekin sitte nähty.
Ei sanonu ”moro”.
TAI EN MÄ OLE VARMA OLIKS se DAVE.
Mut jos oli, nii ei siit nähny hirveesti, ku tääl on aika pimeetä.
Tajusin, että ”tossa se ehkä on”, kun toi baarimikkonainen selitti sille Andysta.
Älkää friteeratko mua, kun sanon, että Davesta tulee ekana mieleen sana ”pellavapää”.
En itekään voi tajuta, että kirjotin sen just tohon.
Tonne pääsee ysiltä <3.
Eli tunnin päästä, kai.
Tää on oikeesti aika mahtava fiilis, paikka JA AIVAN TAKUULLA MYÖS KEIKKA <3.
Kävipä mielessä, että Michaelin akustinen soolokeikka, jos niitä enää koskaan ikinä on ja jos sellane järjestetään Helsingissä, niin se vois olla tääl, sopis tänne helvetin hyvin.
Juu, eli soundcheck on 21 ja oon sormet ja varpaat ristissä, että se kuuluu tänneki.
Ja p.s: täällä on sikaystävällinen baariemäntä.
Se kantaa mulle vettä ja kerto ton jutunkin.
Eli.
Mahtavaa.
<3.
Vihaks melkein pistää ku JOTKUT VAAN KÄVELEE TONNE CLUBILLE TON NAUHAN YLI.
Tavastialla on parempi jonosysteemi, siel siihen liukuoveen saa nojata :D <3.
Vertailussa Tava ja On The Rocks , eikun Rocksi, on Tavastian eduksi sekin, että Tavastialla soi joskus Aiheeseen Liittyvää musaa ennen settiä ja tääl ei, tai ehkä Andy on kieltäny niitä soittamasta sitä.
:D.
Vartin väleinkö mä hehkuttelen, sori.
Mut just, kun olin menossa tonne CLUBin puolelle, nii joku akka, joks ei siis todellakaan missään nimessä, tai missään tapauksessa ollut Angela, tuli Andyn kanssa vastaan ja sano, ettei sinne saa mennä vielä.
(toim. huom: Tai itseasiassahan se sanoi että:
”Sinne ei ole mitään asiaa vielä” niin kettumaisella äänellä, että mua alko vituttaa ihan senkin takia, mutta nyt takaisin tekstiin)
Jos sä olet roudari, niinku se akka kai, niin ei sen kuuluisi vihata ammattiansa, tai olla vittumainen faneille, vaan rakastaa ammattiansa ja olla mukava faneille.
1.10.2011
Se tunne, kun susta tuntuu, että Andy vetää Wild Horsesin Just Sulle <3.
Ja Se tunne, kun tulet keikalle Dave-fanina ja lähdet Mr McCoylle sydämesi menettäneenä.
Sydän <3 on ainoa sana, joka pyörii nyt mielessä.
Kerron keikasta kotona, tai sitten, kun sisäistän, että sehän loppu jo.
Eilinen oli...
Ei mulla oo sanoja.
Mahtava, upea, helkkarin paras.
Andy itseasiassa oli paremmassa kunnossa, kun luulin.
Se otti yhdessä vaiheessa sen takin pois ja mä saatoin ehkä rakastua sen käsivarsiin, nimittäin, ne näytti …
Paremmilta kun olin luullu.
(toim. huom: Itseasiassa yritän tässä kovasti sanoa, että Andyn käsivarret on fitimmät kun luulin, mutta nyt takaisin varsinaiseen tekstiin.)
Settilistasta jäi mieleen se, kun Andy laulo Rolling Stonesia, mitä olisin voinu kuunnella, vaikka koko illan, sekä se kun se laulatti yleisöä Brown Eyed Girlin kertsillä:
”shalalalalalalalaladidamladidam”.
<3.
Tauot tekee joskus hyvää, ne antaa erilaisen kulman juttuihin.
Nimittäi Andya mä en ollu tollee nähnykää, tai niinku ns.”itekseen”.
Viimeksi näin sen Pellessä, mutta sitä ennen sillä ”Hyvästi Hanoi Rocks”-keikalla 09, mistä siis
todellakin on kauan.
En tiedä milloi keikka alko, koska jätin kännykän narikkaan, mut se kesti kauemmin, kun olin kuvitellu.
Ja jumalauta, mä olin siellä ennen niitä kahta Miken keikoilta tuttua hysteerikkoa ja sit me oltiin kaikki kuitenkin eturivissä, mikä luonnollisesti oli <3.
Jouduin lähes riitoihin sen toisen kanssa, kun sanoin ”Olleeni Monroefani 4 vuotta”, se väitti vastaan siihen, että:
”Monroebändi ei ole ollut kasassa niin kauan, jos sä sanot, että Hanoi Rocks on yhtäkuin Michael Monroe, mä vedän sua turpaan”, sit olin hiljaa aiheesta loppuillan, mutta oon kuitenkin tota mieltä.
Se on se sama tyyppi, joka on kirjottanu blogissaan, jota siis luen, tekstin aiheesta ”Haistakaa vittu Hanoi Rocks-fanit”.
Edelliset liittyy taas aiheeseen ihan helkkaristi, mutta..
Keikka ei ollut ihan sitä, mitä olin odottanu, mutta ihan mahtava se oli, vaikkei siellä kuultu niitä mun kaipaamia klassikoita kummaltakaan artistilta.
Jossain vaiheessa iltaa koko vitun baari meidän eturiviläisten selkien takana on ihan saamarin kännissä, mikä sitten johtaa siihen, että yksi ”ystävällinen” ääliö heiluu mun takana sen kaljansa kanssa ja seuraavaksi se horjahtaa niin, että saan sitä kaljaa päälleni.
(toim. huom. etupäässä tukkaani, mutta takas tekstiin)
”Ihan kiva joo”.
Ja muutenkin mun selkää särki keikan jälkeen, mut en valita.
Ennen keikan alkua, siis oikeasti, On The Rocksissa sai odottaa jopa vittumaisen kauan ja siellä sitä paitsi soitettiin ”Täysin väärää musaa” ennen keikkaa.


(Part 1, vasta, joo tiedän, kesken ja kaikkea)


Anteeksi, oon täysi rotta.
Tähän mahtavaan keikkatekstiin tulee vielä jatkoa, pakko tulla, eihän tässä oo vielä kaikkea.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Tiesittekö että voi luoja (keikkamerkintä les part 1)

joo tuota.
Lauantai oli ihan oikeasti... niin suurta parhautta, että oon ollu tässä nyt pari päivää keikkojen jälkeen niin sanaton ja onnellinen, ettei tästäkään tule mitään juuri nyt, mutta mä vannon.. vannon, että lähiaikoina teen.
ja haista sinä.. joka kirjoitit mulle Formissa, että mun blogi on sieltä ja täältä sun mielestä, haista sinä idiootti paska..
menis kohta nukkumaan..
Mutta siis joo..
Tavastian keikoista tulossa juttua lähiaikoina, mutta sitä ennen tulee VIHDOIN ne Andy& Dave-jutut.
Terveisiä Nancielle ja Sheenalle, koska tiedän, että ne lukee tän sit joskus.

perjantai 21. lokakuuta 2011

the look back

Sori, mä tiedän mitä te ajattelette.

"MiTÄ ei VIELÄKÄÄN keikkatekstiä"

Ei niin, koska tuli muuta mieleen.

Nimittäin tänään on kolme vuotta siitä kun mä tulen kotiin ihan nomaalisti, avaan telkkarin, katon nopeesti tekstikanavan läi ja sitten..

MAAILMA PYSÄHTYY nimittäin etusivulla luki:

121

Hanoi Rocks lopettaa toimintansa.

Mä olin sillee "EI OO TOTTA" ja sit en halunnu uskoa sitä, mut luin sen ja sitte vaan itken loppuillan.
Koska siitä oli tullu mun elämäntapa.
Sit olin maaassa 2 kuukautta ja lukiokin meni miten hyvänsä.

Mut toisaalta..
Jos Hanoi ei olis lakannu olemasta niin Miksu ei olis saanu Sammya takas.

SORI, oli pakko heittää toi tohon.
Mut sit ens kerralla tosiaan tulee se Keikka-kirjotus.
Tervemoigerbiili.

torstai 13. lokakuuta 2011

viimeinen päivä 19vuotiaana

Joo.
Anteeksi etten oo laittanu sitä keikkahehkuttelu-merkintää viel, mutta ku oon kipeenä nyt enkä jaksa keskittyä.
Halusin kirjottaa vähän ajatuksiani vanhenemisesta ja elämästäni so far.
Joo.
Ei vanheneminen oo koskaan kivaa, mut siihen vaan on totuttava kun sille ei mahda mitään.
Ja sis kuten kaikki jotka mut niinku ns"oikeesti" tuntee on huomannu, mä oon tosi randomi tyyppi, innostun hirveen nopeesti uusista jutuista.
Mua kiusattiin ala-asteelta yläasteelle ja kymppiluokallaki vähän, sen jälkeen kukaan ei oo sillee pahemmin kiusannu mua mistään.
se on vaikuttanu muhun niin, että uskallan avautua vaan harvalle ja en oo hiveen hyvä ihmisten kanssa.
oon parempi kirjottamaan juttuja kun sanomaan niitä.
mut en mä oo silti luovuttamassa mun suurimpien unelmien kanssa.
Niitä on radioon pääseminen ja joskus Jenkkeihin muuttaminen.
Mä oon jo ollu radiossa työharjottelussa(4 viikkoa) ja sitä ennen oli se mediakylpylä josta sieltäkin päästii radioon.
Eli oon nähny livenä mitä se on ja haluan sitä yhä.
ja se Jenkkeihin muuttaminen.. toivottavasti sekin joskus toteutuu.
Radiosta vielä sen verran, että mähän tosiaan tein Michael Monroesta shown sen synttäriviikolla ja se siis tuntu .. upeelta.
rakastin sitä, joka hetkeä siinä.
ensin se jännitti aiika paljon mutta sit se suju kun kirjotin itelleni kässärin, ja erittäin kivaa oli myös kun sen "settilistan" pysty päättämään itte ja sitte ne biisit soi siinä järjestyksessä kun halusin.


Oon oikeesti kiitollinen jokaiselle ihmiselle jota voin OIKEASTI kutsua ystäväkseni.
Laura, Saara, Sanna, Annu, Olivia, Kristiina, Meli, ootte mahtavia jokainen.

jotenkin on vähän haikeet fiilikset nyt just.

oli pakko tulla sanoo moi.
kirjotan seuraavaks sit sen keikka-merkinnän.

torstai 29. syyskuuta 2011

Kiitos 12 :)

jup.
tämmöi nopee.
kiitos kaikille kahdelletoista lukijalleni, toivottavasti löydätte täältä just sitä mitä ootte hakemassakin.
p.s:
Tuolla paistaa aurinko, jihuu.
voisin (en seuraavaan) mutta sitä seuraavaan blogimerkintään vähän kertoa miksi mun blogin nimi on se mikä se on.
nyt meen.
ja sunnuntaina kirjotan sitte sen keikkapostauksen.
mut, moi

tiistai 27. syyskuuta 2011

tekstiä yön pimeydestä osa kolme(ainaki) eli nopea pikapäivitys tulevista kuvioista kirjoitettuna yön pimeydessä

Seuraava merkintä sitten on taas joidenkin teistä kaipailema keikkapostaus.

Aivan, huomasinpa juuri, että keikkaan on kaksi päivää ja.. siitä se idea sitten lähti.

lukijat saa taas lukea hullua faneilua suoraan keikalta ja jonosta sitä ennen.

Over and out, see you all soonish

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

olenko minä vain fani vai olenko minä jotain muutakin osa 1(Monroe)

Fanitus on yksi mun ikuisuus-aiheista, mutta nyt se on taas pinnalla koska eräällä ystävälläni paloi pinna mun fanittamiseen, vaikka se on itsekin fanityttö.

Mähän siis olen fanityttö, itseasiassa aika monen asian.

Päällimmäisenä niistä on se Monroe, on ollut jo yli neljä vuotta, ja niistä alkuajoista on puhuttu jo aika paljon liikaa kaikille.
Kukaan ei uskoisi, eikä tunnu muistavan miten paljon voi olla ikävä, tai miltä se tuntuu kun on luonut tyypeistä omanlaisia kuvitelmiaan ja sitten rakastunut niihin ja niihin tyyppeihin oikeasti.
Koska siis moni tietää ja vielä useamman olisi syytä tietää mitä ilmiö ja ihminen nimeltä Michael Monroe on livenä.
RÄJÄHTÄVÄÄ TIMANTTIA.
se on se sana joka siitä tulee mieleen.
Kuuntelin viimeksi tänään vahingossa niitä vanhoja liveklippejäni keikoilta.
Eturivistä filmatessa ne videot vaan särisee aika hitosti, mutta kuka valittaaa, en minä.
Mulla on ihan totta aika helkkarin ikävä sitä että mä näen sen taas livenä.
Se tapahtuu vasta marraskuussa, mutta onneksi tällä viikolla on Dave Lindholmin ja Andy McCoyn yhteiskeikka, jota on sitäkin odotettu aika kauan, koska se katkaisee tämän tuskaisan pitkän keikkatauon.
Vaikka tämähän ei vie Michael-ikävää pois, koska näin sen viimeksi heinäkuussa ja olen näkemässä sen seuraavaksi Marraskuussa niin tässä välissä ehtii taas tulla kahjoksi ikävästä, mikä ei ole kiva.

Ikävän huomaa siitä, ettei pysty ajattelemaan hirveästi asioita jotka EI liittyisi Monroeen, niistä unista, siitä että se tietenkin tulee kaikesta mieleen ja siitä, että yrittää saada Hanoi-Raamattua luettua loppuun ennen kuin Monroe-Raamattu tulee.

Tämä nyt meni Monroettamiseksi taas mutta..
stay tuned for something else later on today.

bye.

torstai 15. syyskuuta 2011

viideskymmenes merkintä (same shit, different day)

Tiedättekö mitä?
Elämä on aika jännä juttu.
niinku se, kun en nyt oo jutellu hirveesti kenenkään muun paitsi Olivian kanssa niin oon taas altistunu Tuisku-versumille, josta oon just päässy eroon, tai ... sanotaam mielummin, että josta oon pyrkiny eroon jo pari vuotta.
Olivia on ihna.
Mutta Monroe-versumissa on viihtyisää kans ja enemmän mun tyyppisiä ihmisiä kun Tuiskussa.
Oon nyt sitte taas menossa fanityttöämään uuteen paikkaan.
Se on On The Rocks.
Siellä on ensin tän kuun lopussa se Andy McCoy ja Dave Lindholm-keikka, josta oon jauhanu joka paikassa liikaa ja sitten joulukuun alussa siellä on Gingerin keikka sen uudella bändillä, sinne oon nyt menossa, koska GINGER on <3. Sen edellisen merkinnän se ensimmäinen linkki eli se POPin haastattelu, oli nähty tietysti ennenkin, mut siin ku kirjotin tota edellistä merkintää, kävi niin että pistin sen epähuomiossa pauselle just kun Sammy sanoo että "se pyys mua panee Lucindaa" ja sitten repesin, katsoin sen uudestaan ja sain selville miten se sen tarkotti. "Se pyys mua panee Lucindaa... (kolmen sekunnin tauko) guestlistille."' noin se sanoo. En qwertyuiopå^^âsdfghjklöä**<>zxcvbnm,.-_ enää jaksa odottaa marraskuun alkua oikeesti, koska sitten on taas niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin Jättimäiset bileet ettei mitään rajaa.

TAVASTIAN KEIKAT ON JOKU RAKKAUS.

Mun "luova kirjottaminen" ei etene ja se johtuu just siitä, kun täällä on netti, niin sit vaan pörrään netissä ja saan kaikki ihmiset inhoamaan itteäni.

mä haluaisin mun inspiraatiot takas, muttakun niitten kaikkien jatkot häipy kun mun edesmennyt kännykkä sitten totta kai kuoli.
Haluan kirjottaa.
Haluan keikalle.
Haluan miehen, tai naisen, mutta jonkun jota saa halia, jolle saa ja voi kertoa murheita, jonkun joka ei juokse karkuun mun typeryyksiä.

luin tossa tänään aiemmin mun tän blogin vanhempia tekstejä ja tajusin et mun keikkahehkutukset saattaa olla ainoita hyviä tekstejä, ainoita tekstejä, jotka ei jää lupauksen tasolle.
olen hyvä fanittamisessa ja jotenkin myös kirjottamisessa, tai ainakin fanittamisesta kirjottamisessa.

kiitos kaikki jotka jaksaa tätä lukea.

ootte.
ihania.

tiistai 13. syyskuuta 2011

rakkaat painajaiseni :)

Juu, mä kuuntelen tuota varmaan sadatta kertaa ja ajattelin että nyt helvetti teen sen unipostauksen.
oon sitä joskus vuonna nakki ja kivi lupaillu ja nyt teen sen.

laitan kaikkiin alkuun päivämäärät
HUOM!
En sensuroi näitä.
Nää tulee suoraan mun alitajunnasta, nää on ne unet mitkä oon kirjottanu kännykkään viime aikoina.
Jos siis joku näistä unista/ joku näissä unissa, tai vaikka vain niiden kirjoitustavassa loukkaa sinua, olen pahoillani.
en pakota ketään lukemaan näitä.
nyt:
Asiaan.


video vaihtu, aews
28.8.2011
:D.
Ihana.
Näin pitkästä aikaa unta, jonka muistan.
Michael ja Andy yritti vierottaa toisiaan tupakasta.
Unen lopussa Andy puhals savua Michaelin silmille.
Awws.
:D


4.9.211
Mahtavaa.
Mahtavaa.
Huomenna on SE ja näin taas Michaelista unta.
Muistan siitä nyt vaan sen, että Michael oli siinä.
Neljä vuotta <3. 5.9.211 Naww. Just enne ku heräsin hirveeseen veskihätään, näin unta, jossa.. Sami ja Monroe hempeili. Hyvää vuosipäivää, minä. <3. 8.9.2011 Suosikki-uni, eli uni Suosikista :D. Selasin sitä lehteä, mä oletan että se oli Laajikan kirjasto. video vaihtuu kolmannen kerran, joo moi.
Siel oli lopussa jotain lukijaesittelyjä.
Ja sit mä "lievästi ärsyynnyin" kun siellä poseeraa The Porukka.
Sheenancie ja niitten lössi,
Olin sillei "MÄKI HALUAN".
Ja nyt kello on viis ja mun pittee nousta tunnin päästä.

9.9.2011
Aww.
Nyt menee hienosti.
Näin unta, että tapasin Michaelin.
Juteltiin sen kanssa vähän kaikesta.
En muista mitä, mut muistan, että olin tosi ilonen, että se oli siinä.
:D <3.
Pitkästä aikaa oikea kunnon Miksu-uni.
Jihuu.

13.9.2011
Toinen Dregen-uni ja muistan tästä vaan sen, että me oltiin lähekkäin ja mä ajattelin jotain "aww, voi pientä" just kun mun herätyskello soi.
:D
Ihana oikeesti.
Ja mun tilassa varmaan kannattaa katella haastatteluja ihanista tyypestä, kun sitten käy just näin, eli ne tulee uniin.

Juu.
Hyvää yötä lukijat.
en syö kommentoijia, kommentteja arvostetaan.
cihau.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

11.9.2001: the aftermath

I am getting touched with this thing, so touched infact that even status is about it, other than the usual Monroe-stuff.
I was at a doctor ten years ago, me, and my mom were in the waitingroom, it had tv, it was open, (they normally do) and my moms first expression was something like "wow/ omg".
Many people lost their homes and many families lost members and it is saddening.
George W Bush was a total moron, who did not know anything about nothing.

I was in schock about it, I remember.
It was awful.
so many lost their lives and the double towers came down.

I am writing in english now just because I wanted to.
I miss Michael, Sammy, Karl, Dregen, Steve, Virpi, Nancie, Nancy L, Nancy M, Sheena, Jan, and every person in Rockclinic, I want to meet you guys.
November is a long way to go, luckily I have the Andy-show this month, to stop my season without gigs.

have a good nite.
I love you all.
P.s:
the new reader, hey, nice to see you.
there are 9 of you now, I remember when there were 5 of you.
Nice to know that some people love me.

<3

next time I will write in finnish, this was just for the 9/11-thing and mainly because I just felt like it.

FOR YOU THERE IN CHILE:
I miss you <3.

tiistai 6. syyskuuta 2011

My Hanoi Rocks: A History

KYNSIKKÄÄT löytyi ♥

Kynsikkäät on ihanat.
Ne ratkaisivat mun jonotusongelman.
ne on yhtä aikaa lämpimät ja kylmät ja ne on oikeesti tosi käytännölliset.
mut nyt kirjotan sen, mikä piti kirjottaa jo eilen.

Historiani Hanoi Rocksin kanssa alkoi 5.9.2007
se oli keskiviikko, jonka jälkeen elämä ei ole enää ollut sitä samaa turhuutta kuin se oli sitä ennen.
Hanoi Rocks oli Helsingissä jakamassa nimmareita, juuri ilmestyneen Street Poetry-levyn tiimoilta ja keikalla siihen liittyen.
Tuosta on jäänyt mieleen Michael Monroen hymy, ihmispaljous, hullut fanit, jollainen en vielä silloin ollu, Andy McCoyn mutinat on oikeestaan aika hypnotisoivia, Michael Monroen live-energia on käsittämättömätön asia.
Hyvin nopeesti sen jälkeen kun Michael oli hymyilly mulle, mä tajusin että mä.vittu.rakastan.sitä.eniten siitä bändistä.
Tää on ollu hullu, tunteikas, mahtava, seksikäs, upea, loistava, paras, saatanan hieno, rakkauden ja muistojen ja varsinkin fanityttöyden täyttämä nelivuotinen.
ja lisää on ihan varmasti tulossa.
:D
ja tähän väliin huumoria:
Kumpi on kovempi Andy McCoy vai Michael Monroe?
Kysyi joku Formspringissä

Toi on niinku kysyis että Jätski, vai Suklaa, SUKLAAJÄTSKI, Hanoi Rocks on molempien takia hyvä, eli kyllä molemmat on parhautta, mut henkilökohtaisesti tykkään Michaelista enemmän

oli mun vastaus, tohon kysymykseen on helvetin vaikeeta vastata, kun tykkää niin paljon molemmista.
toi on just Formspringin tarkotus, se on toi, eikä kettuileminen.

:D.

Neljä vuotta ja edelleen

edelleen.

ikuisesti.

Mulla on ikävä Monroe-ihmisiä ja sen lavaenergiaa, sitä tunnetta just ennen keikkaa, sitä tunnetta kun se katsoo suoraan muhin ja hymyilee.
IKÄVÄ :(
Tää on omistettu jokaiselle joka tietää miltä ikävä tuntuu.

arvostaisin paljon kommenttia

maanantai 5. syyskuuta 2011

bläö. merkintä ennen jokasyksyistä meegamerkintää

tänään oli vaan mun neljäs vuosipäivä, eilen meinasin unohtaa Samiin synttärit mutta luin siitä Nancien seinältä ja muistin onnitella :D.
tänään kuolin tälle ihanalle mahtavuudelle, minkä Kristiina lähetti .
Formspringissä mellastaa idiootit.
ufdhjvcikvmnkikfciclxxxxxxxxxxxxxxxxxxsoöfdi.
huomenna-aamulla herään sitten vaikka kuudelta, mutta aion kirjoittaa sen jokasyksyisen merkinnän siitä miten kaikki alkoi.
nyt menen kuuntelemaanmaan lisää Hanoi Rocksia.

tuun takaisin ennen kun ees huomaatte et oon poissa.

Two Steps From The Moven ääreen
<------------------------------------------------- viuf.
ja moi.

torstai 1. syyskuuta 2011

SE ON SYYSKUU JA MÄ RAKASTAN SITÄ

siis oikeesti.
Kahdeksan merkintää elokuussa ja KAHDEKSAN LUKIJAA.
syyskuussa vois koittaa kirjottaa vaikka joka päivä, tai jotain siihen suuntaan.
Rakastan syyskuuta syystä jonka kaikki, tai ainakin mun elämää kauiten seuranneet tietää.
Ensinnäkin syyskuussa on, kasa synttäreitä, Saminkin.
Syyskuussa ja syksyllä on kaunista, lehtiä jokapaikassa, sateita ja Kaunista.
Sitte syyskuussa, TÄNÄ MAANANTAINA, tai siis tulevana maanantaina on MUN JA MICHAELIN NELJÄ-VUOTIS-PÄIVÄ.
mahtavaa.
Olen ollu fani neljä vuotta ja se on mahtavaa.
Mahtavaa on huomata että oon edelleenkin ihan käpyinä Hanoi Rocksista ja Michaelista.
upeutta.
en nyt osaa kirjottaa.
qwertyuiopåäsdfhjklöä'*zxxcvbnm,.-
kun mä tuun takas maanantaina niin mulla on jotain kirjotettavaa.
häblänsäblänsäs.

keskiviikko 31. elokuuta 2011

pettymys, huolestuneisuus, inspiraatoi, väsymyssy.

ja pimeys, lol, joo.
en yhtään tiedä mitä kirjotan mutta otti päähän ettei oo tullu kirjotettua aikoihin.
Oon pettyny siitä, ettei kukaan kommentoinu mitään toho edelliseen postaukseen, se oli sentään, edes pikkasen ficci-henkinen, niin oisin olettanu, että oisin saanu kommenttia.
en saanu, mut ei valitella.
oon ollu vähän huolestunu kaverista, kun huomasin eilen-illalla ettei se oo tekstannu mulle takasin koko päivänä, tai päivittäny blogiansa, mut tänään siltä sitten tuli vastausta ja mä totaalisesti ymmärrän kaiken nyt.

Inspiraatio on ihan paraasta.
mut sitten kun kirjottaa kaikkialla niin kun totaa.. sitten tulee joskus sellanen olo että tekee jotain "tuhmaa".

lisäks tänään täällä opittiin asiakirjastandardi ja voin sanoa että se on ihan helventin hirveää paskaa joka tappaa luovuuden.
KEoTÄ KIINNOSTAA MISSÄ YLÄTUNNISTEESSA ON PÄIVÄYS VITTUAKAAN, KUN ON MUITAKIN ASIOITA JOTKA KIINNOSTAA ENEMMÄN.

juu, se tuli sydämmestä.

http://www.formspring.me/titityyrokkari

saa kysellä mitä vaan niin vastaan mitä vaan, joo, mä olin viimenen ihminen tekemään ton, mutta tein.

väsmyttää.

moikku.

kirjotin edes, kommentoitte eli ette.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

söpöilystä

joku söpöin video ikinä

toi on oikeasti .... no katsokaa se ja ymmärtäkää, tai älkää ymmärtäkö,mutta jos ymmärrätte, saatte virtuaalihalin.

rakastan tota niin paljon että alan osata sen ulkoa, se on yksi merkki siitä.

awwsie.


jos lupaatte, että ette saa mitään hirveää SAMI ON MUN JA MICHAEL ON HETERO-kohtausta, voin kertoa teille että...
Yritän kirjottaa kyseisistä herroista fanficciä, tilanne on nyt se, että mulla oli sairaan paljon sitä mun puhelimessa ja sitten yksi kaunis päivä se ei auennutkaan, ja sinne meni sitten sekä se ficci, että kasa muitakin.

siinä ficissä mä sain kirjottaa Samin kautta omia tuntemuksiani ja se oli mahtavaa.
nyt mun pitää kirjottaa sekä se, että ne mun muut uusiks.
:/ siihen menee taas sit aikaa mutta teen sen koska siis..
fanifiktiot on <3. ja kirjoittaminen kanssa.
joo, kun alotin Monroesta kirjottamisen sain tapella itteni kanssa ennen kun se tuntu hyvältä ja sitten kun se alko tuntua hyvältä siihen tuli tungettua tosielämän tapahtumia miesrakkausnäkökulmasta, niinku esim Miksun synttäri ja se kerta kun Miksu oli kipeenä ja sillee.

mäniin tiedän että tää saa paskaa niskaansa, mut halusin jakaa ton videon ja toi mulle vaan tulee mieleen siitä.

tiistai 23. elokuuta 2011

Hanoi Rocks ja Michael Monroe-maratonin aikaisia ajatuksia part 1

Juuri nyt kuuntelussa Hanoi Rocksin kolmas levy, joka on siis Back To Mystery City, just nyt kuuntelen Tootin Beck Wreckediä, ja vellon muutenkin nostalgiassa, kun tuntuu etten oo kuunnellu näitä sataan tuhanteen vuoteen ja nyt kun taas kuuntelen niin on semmoi olo että oon palannu kotiin, tai että oon kotona, vaikka en oo.

"on se jännä miten musa vaikuttaa"

OI PERKELE, nytteki just soi UNTIL I GET YOU, kuuntelin tätä joskus aikaa sitten niin paljon ettei kukaan uskoisi.
Saara on kyllä oikeessa siinä että nuori Monroe on kuumempi kun kukaan, mutta niinkun oon sille sata kertaa sanonu, Monroe on aina Monroe ja sen takia aina seksikäs.
Until I get you, vittu, maailman ihanin biisi ehkä.
rakkaus jota ei voi koskaan saada :/

Sailing down the tears on helevetin hieno rakkauslaulu.
Andy tietää miltä naisesta tuntuu kun se ei voi edelleenkään saada sitä jota rakastaa, sitten se laittaa Michaelin laulamaan ja miljardit ympäri maailmaa kuuntelee ja itkee sydämensä hajalle.


LICK SUMMER LOVE, haluutteko triviaa vai mun mielipiteen, no saatte tietysti molemmat :D
Andy kirjotti tän suuseksin iloista ja Michael ei meinannu suostua laulamaan tätä sen takia.
mun mielestä tää on ihana kesäbiisi.
"I´ll be your guardian angel", sitä sä oot ollukin, kohta neljä vuotta, rakastan.

BACK TO MYSTERY CITY on ihan awesome.
awesome riffi, awesome teksti, awesome sanoma.


sori, nyt tulee toistoa, luin tota levyn kantta päin vithua, siis NYT soi Lick Summer Love, mutta sen voi ymmärtää kun en oo kuunnellu tätä miljoonaan vuoteen ja noi nimet on aika epäselvällä fontilla tossa.


EI KUN siis nyt soi Ice Cream Summer, noi menee mulla aina sekasin, hiton Andy kun nimesit noi biisit noi epäselkeästi, samankaltasesti, grr.



BACK TO MYSTERY CITY on ihan awesome.
awesome riffi, awesome teksti, awesome sanoma.
musta siinä on asennetta että levy päättyy nimibiisiinsä, joka ei todellakaan oo slovari.
Everywhere else is just nowhere, mä oon tottunu siihen että "everywhere else is FUCKIN nowhere" niinku se sen aina livenä laulo.

mulla on jotenkin vanha olo, kun täytän kohta 20 ja mulla, toisin kun aika monella jonka tunnen Oli mahdollisuus nähdä Hanoi livenä, kun se vielä oli olemassa, vaikka siitä voidaankin tapella sata vuotta taas, että oliko se Hanoi Razzlen jälkeen vai ei, mut nyt ei tosiaankaa mennä siihen.
oon ollu fani kohta neljä vuotta, tää on nyt tää jokasyksyinen pitkä selostus menneisyydestä, jonka kaikki jättää aina lukematta-vaihe, mut siis sanonpa sen että 5.9.2007- ikuisesti sen jälkeen sydän on sykkinyt ja sykkivä Michaelille ja sen musiikille.

levy vaihtu.
Rakastan omistaa All Those Wasted Yearsin sekä dvdnä että cdnä.
tää introkin on joku ihana.
mulla on sellanen olo että katon näitten levyjen jälkee noi kaikki aiheeseen liittyvät dvdni(joita on vaa kolme ennen kun joku kadehtii ittensä kuoliaaks), mutta sit menee myöhään, no toisaalta sillä ei oo väliä.
tai sitte katon ne viikonloppuna stadissa :D, yay.
Nyt soi taas Mystery City, mut liveversio.
Mun vanha hokema siitä, että ei oo nähny mitään ennen kun on nähny Hanoin tai Monroen livenä on vaan niin totta, en mä hokis sitä koko ajan jos se ei olis niin.
Mä kaipaan keikoille, kaipaan sitä tunnetta kun on jonossa ja siellä on muitakin, kaipaan Sheenaa ja Nanciee, niitten hullua intoa, niitten jonolauluja, niitten asennetta ja no siis.. JONOTTAMISTA nyt yleensäkin.
Michaelia ja sen asennetta, sen lämmintä hymyä, sen ääntä, sen välispiikkejä ja kaikkea.
Michaelia, Samia, Steveä, Dregeniä, Karlia, Virpiä, Jania, Henriä, Kristiinaa, Annia ja kaikkia jotka oon jo sanonu, ja niitäkin joita en muistanu sanoa, yhdessä ja erikseen.
kaikki samankaltaiset ihmiset kun minä on mahtavia

Until I get you <3 <3. MENTAL BEAT.. aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.
ihan loistava.
Dont you ever leave me on pieni kuolema, tulee liikaa muistoja ja kaikki niistä ei oo hyviä, esim silloin kun luulin että yks nimeltämainitsematon kaveri on kuollu kuuntelin angstiHanoita ja itkin.
Tragedy on uahaa.
ihana.
minä rakastan sinuaa.
"Lets hear it for Hanoi Rocks, come on" ihanat välispiikit.
<3. Nää tosiaan kannattaa kuunnella läpi jos ei oo aikoihin kuunnellu ja sit tulee hyvällä tavalla kummallinen olo kun kuuntelee. Razzle :( 11th street kids on aw. TAXIDRIVER on Taxidriver on helvetin loistava biisi livenä ja muutenkin.
mä oon kirjottanu tätä taas yli tunnin, anteeksi kaikille hiton sekavasta tekstistä.
jota tulee vielä lisää.
Lost in the city.
on helkkarin hyvä, mut vähän joka biisistä voi sanoa että, pitää olla fani, että ymmärtää mistä siinä on kysymys, ainakin tämän kanssa se pitää paikkansa.

LIGHTNING BAR BLUES, jonka video on rakkaus on myös biisinä ihana, vaikka vähän hassu MICHAELin suuhun, kun kaikkihsn tietää, ettei se oo koskaan tykänny juoda ja kyseisessä biisissä puhutaan ryyppäämisen iloista.
aivan selvästi Andyn kynästä.
Ja sit heti peräänn Beer And a cigarette, joka ei myöskään sovi sen suuhun.
I FEEL ALRIGHT Hanoiversiona, olisivat saaneet vetää joskus livenäkin tätä, mutta kun niillä oli liikaa hyviä biisejä nii ne karsi ison osan vanhoista setistään ja se koski myös kyseistä biisiä.
voi luoja, kyseinen biisi saa tietenkin haluamaan keikoille.
Keikoista puheenollen seuraava keikka on Andy McCoyn ja Dave Lindholmin yhteiskeikka On The Rocksissa 30.9, mikä on mahtavampaa kun mikään koskaan, mutta jännää koska en oo ollu siellä ikinä.

kohta vaihtuu taas levy.
jos mä kirjotan siihen asti kun oon kuunnellu kaikki Hanoit ja sit kuuntelen Monroet vaik huomen ja kirjotan niistä samalla.
kuulostaa hirveen hyvältä suunnitelmalta, joten teen niin.

NYT SOI: UP AROUND THE BEND <3 ja tulin jotenki heti hirrmuiloseks. johtuu kyllä kans osaks siitä että ton mahtava musavideo on TAAS LAITETTU TAKASIN YOUTUBEEN, mikä on awesomea. minä ja tää biisi englanniksi sanottuna Go way back, eli ollaan tosi vanhoja tuttuja, kuuntelen tätä suunnillee aina ku vituttaa. HIGH SCHOOL, ei voi mitään, mutta aina kun kuulen tän, vituttaa kun Ankka loppu, kun muistan ekan Ankkarockini, jossa Miksu tän biisin aikana juoksee yleisössä ja sillä keikalla MÄ KOSKIN SITÄ VARMAAN EKAN KERRAN KOSKAAN. ihana muisto <3. I cant get it :/ juu, edelleenkään en voi saada sitä jota rakastan, mutten luovu toivosta ikinä. jos nyt joku luulee tietävänsä kenestä tossa puhun, niin MITÄ VÄLIÄ, kyllä mä rakastan sitä naista, mutten jää tuleen makaamaan, vaan elän omaa elämääni, enkä sure sitä että se olikin kihloissa. mulla on elämäkin. UNDERWATER WORLD <3 rakastan ihan hitosti. enkä oo hyvä bloggaaja. vaikka tää on pitkä niin tää on ihan täynnä hevonpaskaa ja huomionkerjäystä. DONT YOU EVER LEAVE ME, se korjattu versio <3. rakastan helevetisti. apuaaaa, mitähän mä Million Miles Awaysta keksin sanoa. oon nyt sillee tavallaan tosi sad, jopa itkin, mut tiiän että elämä jatkuu ja RAZZLE ELÄÄ MEIDÄN MUISTOISSA AINA JA IKUISESTI.

jos mie nyt menisin, kirjotan huomenna lisää, hyvää yötä rakkaat lukijat.


maanantai 22. elokuuta 2011

Mun karma

Juu, menin Wikipediaan ettimään lisää tietoa siitä bändistä, jota en ilmeisesti osaa kirjottaa.
niin..


D'espairsRay on japanilainen industrial-vaikutteinen raskaan musiikin yhtye. Yhtyeen perustivat 9. syyskuuta 1999 nahkaan, PVC:hen ja mustaan pitsiin pukeutuneet HIZUMI, Karyu, ZERO ja TSUKASA. Heidän musiikkinsa on enimmäkseen raskasta rockia/industrialia. Yhtye on julkaissut kolme albumia ja saavuttanut mainetta myös Japanin ulkopuolella, niin Euroopassa kuin Amerikassakin.

Yhtyeen alkutaipaleen ahkera keikkailu ja demojen jakaminen kannatti, sillä ensimmäinen single, Kumo, myytiin loppuun. Samoin kävi toiselle, Genwaku, ja ensimmäisen minialbumin, Terrors, jälkeen olikin jo vuorossa ensimmäinen one-man-keikka syksyllä 2001.

Seuraavina vuosina julkaistut singlet Sexual Beast, Itanji, Maverick ja Gärnet toivat yhtyeelle yhä hysteerisemmän fanijoukon ja vuonna 2004 yhtye esiintyi ensi kerran Euroopassa - ennen ensimmäistäkään albumia. Yhtyeen esikoisalbumi julkaistiin Japanissa vasta vuonna 2005 ja Euroopassa 2006, nimellä Coll:set. Yhtyeen suosio Euroopassa on vain kasvanut, mistä todistavat lukuisat loppuunmyydyt keikat. Suomessa yhtye esiintyi ensimmäisen kerran 26. marraskuuta 2006 Tavastialla - keikka myytiin loppuun reilusti etukäteen ja osa vannoutuneista faneista jonotti toista vuorokautta päästäkseen eturiviin. Vuonna 2007 yhtye julkaisi keväällä toisen albuminsa, MIRROR, ja esiintyi kesällä festarikeikoilla Tuskassa ja Ruisrockissa.

Hizumille tulleiden kurkkuongelmien takia bändi päätti jäädä tauolle joulukuussa 2010.

15.6.2011 yhtyeen jäsenet ilmoittivat yhtyeen lopettavan.
Sisällysluettelo
[piilota]

* 1 Jäsenet
* 2 Diskografia
* 3 Musiikkivideot
* 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Jäsenet

* HIZUMI: laulu (syntymäpäivä 2.3.)

* Karyu: kitara (syntymäpäivä 7.12.)

* ZERO: bassokitara (syntymäpäivä 31.7.)

* TSUKASA: rummut (syntymäpäivä 6.3.)

[muokkaa] Diskografia

Albumit

* Coll:set (29.6.2005)
* MIRROR (11.4.2007)
* Redeemer (11.3.2009)
* IMMORTAL (29.12.2009)
* MONSTERS (28.07.2010)
* antique (13.4.2011)

Mini-Albumit

* -TERRORS- (7/2001)
* BORN (4/2004)

Singlet

* 蜘蛛 / Kumo (10/2000)
* 眩惑 / Genwaku (4/2001)
* Sexual Beast (6/2002)
* MaVERiCK (2/2003)
* Gärnet (11/2003)
* -GEMINI- (9/2004)
* 凍える夜に咲いた花 / Kogoeru Yoru ni Saita Hana (5.4.2006)
* Squall (14.3.2007)
* BRILLIANT (14.5.2008)
* KAMIKAZE (6.8.2008)
* HORIZON (3.12.2008)
* Final Call (9.9.2009)
* Love Is Dead (14.04.2010)
* DEATH POINT (28.07.2010)

DVD:t

* Murder Day -konserttitaltiointi (4/2005)
* The world outside the cage -dokumentti (3/2006)
* LIQUIDIZE -konserttitaltiointi (20.12.2006)
* Spiral Staircase #15 Final -konserttitaltiointi (5.9.2007)
* 10th Anniversary Live Closer to Ideal -Brand new scene- (29.12.2009)
* Human-clad Monsters FINAL (13.4.2011)

[muokkaa] Musiikkivideot

* BORN
* Garnet
* Reddish -DIVA version-
* Squall
* TRICKSTeR
* Kamikaze
* HORIZON
* REDEEMER
* Final Call
* LOVE IS DEAD
* DEATH POINT

[muokkaa] Aiheesta muualla

* D'espairsRayn virallinen kotisivu
* D'espairsRayn virallinen MySpace-sivu
* D'espairsRay JaME:n sivuilla
* Keikkaraportti Berliinistä 30.10.2004
* Artikkeli Helsingin Sanomien NYT-liitteessä 1.12.2006
* Keikkaraportti Tavastialta 26.11.2006
* Keikkaraportti Tuskasta 1.7.2007
* Artikkeli Turun Sanomissa juuri ennen Ruisrockia 6.7.2007
* Haastattelu Ruisrockissa 7.7.2007

Heti kun mä rakastun kunnolla johonkin bändiin, niin eiköhän se hajoa vähän ajan päästä, tai Despan tapauksessa ole jo hajonnut.
:/
tosi kurjaa.

perjantai 19. elokuuta 2011

ajattelin vaan ilmottaa että

DESPAIRS RAY ON IHANA BÄNDI.
juu.
Laura saattaa muistaa että oon viimeaikoina laajentanu tajuntaani J-rockin suuntaan, ettiny omaa juttuani sen laajasta kentästä ja juurikin nyt sitte vaikuttaa siltä että se mun lempibändi on D´espairsRay.
NIIN SULOSII ja parhaita.
toinen mun ehdoton lemppari täl hetkel on Girugämesh.
Ja sit sillon ku kirjotan niin se mikä soi eniten on Moi Dix Mois, tosin omistan sitä vaan sen tuplalevyn.
juu tää oli tämmönen nopee j-rock-aiheinen päivitys.
nyt tää menee Helsinkiin

yritän valita jonkun biisin niiltä.
Rakkaus on hyvä biisin aihe


maanantai 15. elokuuta 2011

Tättärää

jos on masentunut niin on ihan sama missä on masentunut, mutta jos ei ole masentunut ja samassa tilanteessa kun minä ja ihan henkeen ja vereen HELSINGIN NAISIA niin toi viikonloppu-kokemus vaan ... tuntu sairaan hyvältä.

Vastaan nyt Lauran blogikommenttiin uuteen merkintään, mitä en kyl yleensä tee, toi vaan tuli mieleen.

haluutteko lukijat muuten kuvia Helsingistä joskus tän viikon aikana, juu, tuli turisteiltua vähän viikonloppuna, mutta siis kysyn että kiinnostaako perinteinen kuvapostaus YAY oikeastaan yhtään ketään?

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Helsinki is a state of mind

Tekee mieli kirjottaa enkuksi koko ajan, enkä tiiä ees miks.
JÄRVENPÄÄ ei sitten ollutkaan niin paha kun saattaisi olettaa.
ja arvatkaas mistä tietää, että äiti on käyny täällä:
Mulla on kukka.
:)
ja sitäpaitsi...
HELSINKI tosiaan on mielentila, koska kun sieltä on edes vaan viikon poissa niin se tuntuu sairaan hyvältä, niinku oon sanonu se on mentaaliorgasmi kun Helsinki alkaa näkyä junan ikkunasta.
Se on Pasilan aseman jälkeen, tai Pasilassa kun siinä lukee HELSINGIN MESSUKESKUS ja Bang, mielentila muuttuu sillä sekunnilla ihan täysin toiseks.
olin sitte koko viikonlopun hyvällä tuulella ja jajajaajajajja mitäs muuta.

OSTIN LAInk dvdbokseja <3.

Kat Von D on aika megacool.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

HELSINKI DAYS ARE OVER

Lets celebr... eiku mitä.
juu.
lähössä Helsingistä ja se on tottakai kamalaa.
HELSINKI MINÄ RAKASTAN SUA.
tää on nyt tahallaan näin lyhyt.
huomenna kirjotan kai paremmin..
vaan Jpäässä.

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Turku ei ole Suomen perseenreikä

Jeps.
Käytiin "yllättäen" Turussa.
tai niinku, niin.
halusin kertoo teille siitä jo silloin, kun se varmistui, mut kirjotin siitä sitten oikeasti aika pitkän merkinnän ja SITTEN TÄMÄ AIVAN IHANA BLOGGER PÄÄTTI KADOTTAA SEN.

No asiaan.
Siis käytiin oikeasti Turussa.
Siellä oli TURKUa.
Turussa oli Turkua ja Turkua tarkottaa, tai Ainakin sen pitäisi tarkottaa Mahtavuutta.

Kävin toista kertaa hieman yli kahteen vuoteen Pirjon Bazaarista ja ostin...

No niin..
Monroe-fanit ainaki tietää sen Monroen takin, mitä se aina käyttää, nähty muunmuassa sillä Hanoin viimeisen keikan dvdllä.

Sen menin ostamaan ja se kuulemma sopii mulle :D.

Turussa olin Bazaarin takia ja niitten tänä viikonloppuna siellä olleiden Hanoi Rocksiin liittyneiden näyttelyiden takia.
Siellä oli Andyn taidenäyttely ja Hanoi Heritage-niminen kokoelma näytteillä.
olin siellä kameran kanssa ja kunhan oon saanu kuvat koneelle, laitan ne Facebookiin ja ehkö jotain joskus tännekin.

Herranjumala, teitä on taas yks lisää, mistä näitä lukijoita oikein siunaantuu.
Kiitos jokaiselle taas.
Miten nää on nykyään näin lyhyitä nää merkinnät, mut kerroin olennaisen, nyt cihau.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

mäkin haluan nähä sua keikkojen ulkopuolella, olisko liikaa vaadittu HÄH?

maanantai 25. heinäkuuta 2011

elokuvaviikonlopun jälkeen tässä taas Moi

TEITÄ ON JO VIISI, se on aika mahtavaa.

Antakaas kaikki itsellenne isot aplodit.

Rakastan teitä kaikkia.

Harry Potter is over niinku Shane Dawsonkin tietää.

ja tänään historiallinen neljäs kerta kun katoin sen Pirateksen, mut mulla on syyni, joita en tässä ainakaan nyt sano.

tää oli vaan tällänen "jee uus lukija"-postaus.

mutta, ettei mun lukijani ihan kyllästy niin Michael Monroe kiertää loppuvuoden tiiviisti ulkomaita ja tekee Suomessa vain muutaman keikan, bändi saadaan Tavastian lauteille lauantaina marraskuun 5. päivä! Suomen yksi vetovoimaisimmista yhtyeistä heittää tuolloin kaksi keikkaa; päivällä ikärajattoman ja illalla K-18 keikan. Liput tulevat myyntiin tiistaina 26.7. klo 9.00.

Liput alk. 23,30 € (ovelta 25 €, mikäli jäljellä)

toi löyty sähköpostista, tonne järjestän perseeni millä keinolla tahansa.

painun muualle ja tuun taas joskus takas

perjantai 15. heinäkuuta 2011

sanaton täysimäisyys, täysi sanattomuus

tota moi.
Ruissi lusittu, oli kivaa taas ja jadajada.
Istuin Telttalavan lavan edustalla koko päivän, kun halusin ettei mitkään .. no suoraan sanoen Nanciet pääse eturiviin jos mäkään en.
Viime vuoden Ruissin iso juttu oli se et mä halasin sitä, tän vuoden Ruississa mä sit tein sen uudestaan.
oli tietenkin tosi kivaa.
en nähny tuttuja, mut FB-kaveriini Anniin törmäsin.
nätti tukka.


Siis jumalautha.
Tää on taas sarjassamme näitä ”Hiljattain oli keikka, kerronkin siitä tässä nyt viralliseen sävyyn, ylisanoja varoen käytellen”- kirjoituksia eli KEIKKAHEHKUTUS-merkintöjä.
Saanko sanoa ihan ensin että MINÄPÄ OLIN ETURIVISSÄ, NANCIET EI, hahha.
Dregen oli seksikäs, no se ei ole mikään ”uutinen” mutta se on että se oli oppinu suomee.
”Minä rakastan sinua”, ei juomalauta kun se kuulostaa hyvältä kun Meidän Dregen sanoo sen.
Ja vanha kunnon Dysfunctional, edelleen potkii kuin kymmennenmiljoona volttia ja kertoo minusta.
:D.
”Suomen hienoin rokkikukko” :D <3.
Voin tässä nyt ihan suoraan myöntää että MULLA OLI OLLU IKÄVÄ INTROA ja sitten eilen kun se alkaa tyhjästä niin, tottakai sekosin ihan täysin, mutta kun se on ensinnäkin mun mies ja oli ollu ikävä sitäkin niin paljon, niin onko se oikeastaan mikään ihme että tuli seottua.
Eilen olin yöllä käheähkö, sit aamulla sattu kurkkuun mut ei se enää mene niin helpolla kun joskus... viime kesänä.

(toi päiväkirjasta).

Olin oottanu että näkisin Jania Ruissalossa, mutta sen yleisen kipeyden takia, ei sit nähty.

ja kyllä, iso kivi lähti sydämeltä kun kuulin, tai siis tarkemmin sanoen luin että Monroen kirja tulee 15.10, joka on päivän mun synttärien jälkeen, mikä on sillee ihan kiva että tänä vuonna, mä oon jo kauan sitte päättäny käydä VIHDOIN hommaamassa tatskan ku oon 20 ja nyt sitte kohta olen, mut toisaalta mä mietin kans sitä et miten tyypit suhtautuis mun tatskaan.

ja sitten siihen aiheeseen, josta pitää puhua muttajosta en tiiä osaanko puhua ilman että kuulostan tyhmältä teiniltä.

Harry Potter-matka on nyt sitten ohi, ja se on ...

ikävää, kurjaa, paskaa, tylsää, hirveetä.
koska MÄ KASVOIN NIITTEN KIRJOJEN JA LEFFOJEN KAA JA NYT SE ON OHI.

se oli niin paljon enemmän, kuin kirja- ja leffasarja, se oli elämä.

olin maanantaina kattomassa kaksosia, mutten saanu tai halunnu nimmareita.

F&G= SÖPÖJÄ.
James ja Oliver on nii söpöi, oikeasti.

anteeks, sekava, kolme aihetta.

torstai 30. kesäkuuta 2011

kirjoittamisesta

Okei, nyt tulee sitten pitkä ja monimutkainen selitys kaikesta mahdollisesta.
Kiitos uusi lukija, eli Kristiina Rock(niinku mun puhelimessa lukee).
Tosiaan Foo Fighters oli Suomessa ja me oltiin siellä, no niin oli kyllä varmaan 38000 muutakin.
ja toinen mun ikuisuus-aiheista on..
tadaa, kirjottaminen.
niin.
kirjoittaminen, joka välillä luistaa hyvin ja tuottaa päänvaivaa silloin kun ei.
Juu, tiedättekö sen tunteen kun kirjoituttaisi, mutta JOKU keskeyttää.
Entäs sitten se tunne kun tietää kyllä hyvin, että kännykässä on liikaa tekstiä muutenkin ja sitten kirjottaa jotain sekavaa uutta jokatapauksessa.
Noi on tuttua.
liiankin tuttua.
joskus käy mielessä että lopettaisin mun surkeat kirjoitusyritykset, koska oon ihan paska ja sillee, mut esim eile illallalalalla sain muutaman tekstin koneelle ja tuli "MÄ OSAAN"-fiilis.
ja välillä mietin yön pimeinä tunteina ihan vaan sitäkin, että oonko pyhänhäväisijä ku kuvittelen, että Miksulla ja Samilla on jotai.
no siis, tietenkin tiiän ettei oikeesti oo, mut kirjotan aiheesta.
Ja nyt mä sanoin sen, sori jos meni jollain kahvit väärään kurkkuun.
ei mitää enää

maanantai 27. kesäkuuta 2011

hators gonna hato

oon ihan...

Miksua lainatakseni dizzy.
Eilen oli mahtia.
mulla on ollu enimmäkseen kiva kesä tähä asti.
Tietyt asiat inspiroi ja nyt ongelmana on se mulle niin perinteinen että on x määrä tekstejä kesken ja kuitenkin kirjotuttais ja sitten kun alkaa kirjottaa nii toteaa ettei osaa.
Eli ficit paskaa ainakin tällä hetkellä, kattoo koska saan esim MIKSUA jatketuksi.
nyt oon siis lomalla ja ois kirjotusfiilis mut en luota osaamisiini.

ja MIKSI miksi kirjotan tätä kun kukaan ei lue, tai kommentoi mua.

kaikkia hullusti kiinnostaa eilinen..

OLISITTE OLLEET PAIKALLA NIIN TIETÄSITTE MILLANEN ILOTULITUS SE OLI.
se oli awesome, eka Miksun keikka melkein kahteen kuukauteen.
ja se vitun Dregen.. se oli ihana.
Kristiina oli aivan parasta seuraa.

oon ihan awesomen äärellä.

AWESOME.

meen

torstai 9. kesäkuuta 2011

I am picking pieces of myself from the carpet
Michaelin bändi hajoaa.

tai ainakin ensi merkit asiasta on nyt saatu.

nimittäin niitten leadkitaristi Ginger "Wildheart" Walls on nyt
lähteny.
tai soittaa vikan keikkansa Provinssissa, minne en tietenkää pääse.

tää on uskomatonta, mutta totta, koska tää lukee joka puolella.

:(

ihan paskaa, halusin kirjottaa tästä nyt sulle kun et oo paikalla
Facebookissa, enkä mäkää halua siellä koko päivää roikkua.

tää on ihan hirveetä.

oon iha angst.
ja kuuntelen angstiHanoita.
ja oikeesti.. haluun pois täältä töistääääääääääääää.

haluun itkee, taai haluaisin kertoa tästä jokaiselle vastaantulijalle
ja se ei oo mahdollista.

Sain äsken käteeni lehdistötiedotteen aiheesta pomolta(JOTAIN HYVÄÄ
SIINÄKIN ET OON TÄÄLLÄ :D <3) ja oikeesti..
tää on pakko laittaa lähetykseen kans.
mut jos mä sanon sen radiossa, nii.. se on totta sit lopullisesti.

oon iha shokissa täällä.

mut..
se siin just on kun pelkään tota alussa mainitsemaani asiaa aika
paljon.
toi ja Monroen kuolema on mun pelkojen top viidessä käärmeiden,
hiirten ja korkeiden paikkojen lisäks.

Tänään olis pitäny olla hyvä päivä kun on Johnnyn synttäri, mut ei
ollukaan sit.
jätin tosi "fiksuna" ihmisenä kännykän himaan ja nyt se vituttaa kun
kaipaan jopa Saaran "OIKEESTI *shokkihymiö*"-viestejä.

anteeks kun kirjotan tätä.
tää vaa alko painaa ja piti saada jollekin purettua, olis blogissa jos
en olis päättäny etten halua salasanaani tähän koneeseen.

Ja se vielä piti kirjottaa et:
JA MITÄ VITTUA se on että siinä tiedotteessa lukee:
"Bändin uusi kitaristi paljastetaan Provinssirockin jälkeen JA SE
TULEE OLEMAAN FANEILLE VARMASTI POSITIIVINEN JA ILOINEN YLLÄTYS"
siis anteeks mitä hittoa?
Varmaan se oliski ilonen yllätys jos se olis Andy, mut ei se Mikelle
sopis, koska sehän kuulemma vihhaa sitä nykyään.
taai sit se on Nasty.
ja se oiski kiva, mut kukaan ei korvaa Gingeriä ja sen aksenttia.

duunissa kaverille kirjotettu sähköposti, kertoo fiiliksen aika tosi loistavasti.
mutta sitte tuli niin ilosia yllätyksiä kaksin kappalein että oon nyt ilonen kuitenki.

ja hei HAPPY BIRTHDAY SEXIEST PIRATE EVER= JOHNNY DEPP ♥.

joo, melko sekavaa, mut huomenna tulee taas Jovi-postaus, niinku kaikki kiljuen odottais sitä, mut huomenna VIIKKO, YEAH, YAY, postaus.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

trallalaa 9 päivää

anteeks ku pari postausta puuttuu välistä, mut.
TERVETULOA JOUKKOON TUMMAAN JAN, toivottavasti et karkaa vaikka kirjotan ihan täysin turhaa paskaa aina välillä.
tai jutuista joita et tajua, niinku ficcaus.
9 PÄIVÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ.
täs maanantain ois tullu yks hieno dokumentti Jovista, mutten nähny, koska täydellisten naisten oli sitte pakko loppua just tällä viikolla.
ja nyt oon iha pää pyörällä: Ensin sanotaan ettei Richie tuu kiertueelle, ja nyt kuulemma kuitenkin on tulossa, eli mihinköhän tässä nyt sitte uskois.
mutta että oikeesti VIIKKO JA KOLME PÄIVÄÄ <3.

edelleen pahottelut laadusta.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

TJ 12 (a.ka Bon Jovi 2)

joo.
KAKSITOISTA.
PÄIVÄÄ.
Sitä on ooteltu joulukuusta asti.
ja nyt se on sitten kohta.
se on uskomatonta.
tottakai se on.

Yritän laittaa sen videon nyt tähän.

tuo on Jovin ehkä tukkaisin video ja muutenkin biisi on aivan helkkarin hyvä.

anteeksi näitten postausten laatu muuten.
on aika huono idea kirjottaa blogia suunnittelematta sitä yhtään.
anteeksi laadusta.
mutta.
huamiseen.

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Bon Jovista osa 1 koska keikka on kulman takana

Saara Leino :) älä lue mutta muut, terve.

Joo, tosiaan sit eilen huomasin et keikkaanhan oli sillon 14 päivää eli 2 viikkoa.
ja ne jotka ei halua kuulla tätä seuraavaa vois painua muualle täältä

Nimittäin mun mielestä on aika perseestä että RICHIE SAMBORA. joka on säveltäny Its My Lifen ja kaikki suuret hitit, on menny vierotukseen just ennen suurta kiertuetta joka suomeenkin päätyy.
nimittäin minähän en varmaan oo ainoa joka oli odottanut sitä keikkaa muunmuassa sen Richien takia.

Mutta siis.
TJ 13 and counting.
Ja arvatkaa mikä nyt soi.
Jovin kokoelma.


juuri nyt biisi Born to be my baby.

tavoite on kirjottaa jotain pientä joka päivä ennen keikkaa ja sit räjäyttää koko homma käsiin keikan jälkeen.

sanokaas jos toi linkki näkyy

lauantai 28. toukokuuta 2011

Double rainbow all the way part 1

WARNINGS WARNINGS:
Jos et ole elämässäsi yhtään ficciä lukenut etkä kestä kuunnella ... homoilusta, kannattaa lähteä nytten.
Tähän alkuun voisi etsiä vaikka Wikipediasta juttuja aiheeseen liittyen


Fanifiktio on fanien tuottamaa fiktiivistä tekstiä, jossa lähtökohtana on käytetty jotakin populaarikulttuurin tuotetta, kuten televisiosarjaa, elokuvaa, kirjaa, sarjakuvaa tai julkisuuden henkilöitä. Fanifiktio -materaalissa alkuperäistekstin juonta, genreä ja näkökulmaa on yleensä muokattu tai laajennettu.
Kirjoittajat muun muassa sepittävät henkilöhahmoille menneisyyden ja tulevaisuuden alkuperäistuotteen ulkopuolella, täydentävät tai muuttavat alkuperäistarinan tapahtumia tai syventävät tarinaa tietystä näkökulmasta. Mahdollista on myös luoda uusia henkilöitä tai nostaa esiin sivuhenkilöitä, joiden ympärille kehitetään uusia tarinoita.[1] Kirjoittamisen avulla fanit paitsi luovat omia tulkintojaan myös ylläpitävät faniuttaan ja rakentavat identiteettiään. Itse tarinoilla ei ole rajoja, sillä ”oikeaa” tai ”väärää” tulkintaa ei ole olemassa, vaan ainoastaan enemmän tai vähemmän vallitsevan näkemyksen mukaisia tulkintoja. Fanien tulkinnat voivat poiketa voimakkaastikin alkuperäisestä tarinasta. Tämä on esimerkki fanikulttuurista, joka on markkinataloudesta irrallaan.[1]
Suosittuja fanifiktion aiheita ovat televisiosarjat Doctor Who, Buffy vampyyrintappaja ja Star Trek.[2] Kirjallisuudesta esim. Harry Potter -sarja, sekä Taru Sormusten Herrasta-trilogia ovat olleet suosittuja aiheita. Eri bändeistä ja laulajista kirjoitetaan myös. Suosituimpia ovat Tokio Hotel, Adam Lambert ja erilaiset j-rock bändit, kuten the GazettE, D'espairsRay ja Dir en grey.Fandom eli faniyhteisö ja sen toiminnan muodostama kokonaisuus ovat perusta fanifiktion synnylle. Harrastuksen synty on paikallistettu 1960-luvulle, jolloin Star Trek -fanit alkoivat kirjoittaa jatkokertomuksia.[1] Se siis alkoi yleistyä fanikulttuurin mukana vuoden 1967 tienoilla, kun scifi -televisiosarja Star Trekin ympärille syntyi massiivinen fandom. Ilmiön suosion kasvu toi mukaan faneja, joille faniuden perinteet olivat vieraita. Ihmissuhteisiin ja juoneen keskittynyt fanikulttuurin ilmentymismuoto, fanifiktio, sai näin mahdollisuuden kasvaa.
Tarinoita jaeltiin aluksi paperimuodossa sekä pienissä, muutaman fanin muodostamissa ringeissä että omakustanteisissa lehdissä (fanzine) suurten fanitapaamisten (engl. convention) yhteydessä. Fanifiktio on pysynyt alakulttuurina yllättävän pitkään, vaikka ilmiö onkin vanha.[1] Internetin yleistyminen 1990-luvulla laajensi fan fictionin jakelumahdollisuuksia. Kun fanikulttuuri ja sen eri ilmenemismuodot näin tulivat lähes koko länsimaisen väestön ulottuville, harrastajien määrä lisääntyi nopeasti. Samalla kirjoittajien määrä lisääntyi. Valtamediassa on alettu huomioida myös fanifiktiota ja 1990-luvulla sitä on myös alettu tutkia enemmän, osaksi siksi, että kulttuuri on laajentunut ja tullut näkyvämmäksi internetin yleistymisen jälkeen.[1] Fanifiktion julkaisu onkin 2000-luvun aikana siirtynyt lähes kokonaan internetiin.Fanifiktiota julkaistaan jonkin verran paperijulkaisuina, mutta ennen kaikkea internetissä. Julkaiseminen on keskittynyt arkistoihin, foorumeille ja kirjoittajien omille sivustoille. Useat sivustot ovat erikoistuneet tiettyyn fandomiin tai sen alalajiin. Internet on saanut tarinoille suurempaa näkyvyyttä, aikaisemmin tarinoita kierrätettiin vain fanien keskuudessa.[2] Fanifiktio -tarina perustuu tekstinä olemassa oleviin populaarikulttuurin teoksiin. Koska teoksia suojelee tekijänoikeus, niin suuri osa tästä materiaalista saattaa rikkoa tekijänoikeuslainsäädäntöä. Vaikka kirjoittajat eivät yleensä hyödy tarinoistaan rahallisesti, alkuperäisteosta liian tiiviisti hyödyntävien tekstien julkaiseminen on sinänsä jo tekijänoikeusrikkomus.
Yhdysvaltojen lainsäädäntö kuitenkin sallii tekijänoikeuden suojaaman materiaalin, kuten henkilöhahmojen tunnistettavien nimien, luvattoman käytön silloin, kun kyseessä on parodia tai kritiikki. Tätä oikeutta kuvataan termillä “fair use” (suom. reilu käyttö). Fanikirjoittajat, joista monet ovat yhdysvaltalaisia, usein katsovat tekstiensä kuuluvan tämän “reilun käytön” piiriin.
On käytännössä tulkintakysymys, onko tarinassa kyse uudesta teoksesta, jota itsessään suojaa tekijänoikeus, vai vain alkuperäisen teoksen tekijään kohdistuvasta tekijänoikeusrikkomuksesta. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Oikeudenkäyntejä harrastaja-kirjoittajia vastaan ei tiettävästi ole vielä vuoteen 2010 mennessä käyty Suomessa tai Yhdysvalloissa.
Monet kirjailijat eivät ole pitäneet siitä, että muut käyttävät heidän luomiaan hahmoja, mutta esimerkiksi J. K. Rowling ei pidä tätä ongelmana.[Kirjoittaminen
Koska harrastajien kirjoittamia tarinoita on tarjolla runsaasti, lukijoiden valintoja helpottamaan on vakiintunut headerien käyttö. Header on tarinan alussa oleva kooste, jossa kerrotaan tarpeellisia tietoja tarinasta. Tyylilajeista kerrotaan vakiintuneilla koodeilla ja lyhenteillä. Interaktiivisuus on kirjoittamisessa tärkeää, samoin kuin muiden tekstien kommentointi, ja kirjoittajat voivat pyytää kommentteja teksteilleen muilta saman foorumin jäseniltä.[3] Fanifiktion kirjoittajat saattavat käyttää myös tunteittensa ilmaisuun: teksteihin saatetaan purkaa pettymystä suosikkihahmon kuolemasta, turhautumista suosikki-sivuhenkilön syrjäyttämisestä tai ihastusta johonkin hahmoon.[3]
[muokkaa] Tyylilajit
Fanifiktion tarinat luokitellaan useisiin tyylilajeihin, jotka antavat lukijoille suuntaa tekstin tyylistä ja mahdollisesti myös kirjoitustavasta. Tyylilaji ilmoitetaan yleensä otsikon ja ikärajan yhteydessä, mutta joskus se on syystä tai toisesta jätetty pois. Yhdellä tarinalla voi olla useita tyylilajeja. Aiheiden kestosuosikki on rakkaus, usein kirjoittajat tekevät alkuperäiseen teokseen nähden epätavallisia rakkaustarinoita ja pareja.[3] Genrejä on kymmeniä erilaisia ja uusia syntyy jatkuvasti.Slash tarkoittaa fan fiction -tarinaa, joka keskittyy miesten välisiin romanttisiin tai eroottisiin ihmissuhteisiin. Myös miestin välisiä ihmissuhteita käsitteleviä fan art - eli Fanitaide-piirroksia nimitetään slashiksi. Slashiin lasketaan myös naisten välisistä eroottisista suhteista kertovat tarinat, joita kutsutaan myös termillä femslash. Slash-tarinoihin lainatut henkilöhahmot esitetään alkuperäisissä televisiosarjoissa ja elokuvissa yleensä heteroseksuaaleina, mutta tarinoiden kirjoittajat tulkitsevat esitetyt vihjeet tietoisesti homoeroottisiksi. Vastakarvaan tulkitsemisessa auttaa lähteen monitulkintaisuus, jolloin katsoja voi työskennellä yhtä lailla homo- kuin heteroerotiikkaakin kohti.
Slashin taso vaihtelee päähenkilöiden syvästä ystävyydestä ja käsien pitelystä aina erittäin yksityiskohtaisiin seksiaktien kuvauksiin asti.Slashin katsotaan syntyneen, kun Star Trekin fanit alkoivat pohtia 1970-luvulla sitä, että sarjan päähenkilöillä Kirkillä ja Spockilla oli paljon lämpimämpi suhde keskenään kuin kenenkään sarjassa esiintyneen naishahmon kanssa. Slash-sana viittaa /-merkkiin eli vinoviivaan, (engl. slash), jolla tarinoiden esitiedoissa ilmoitettavan romanttisen pariskunnan nimet erotetaan toisistaan (esimerkiksi Kirk/Spock). /-merkintä on alun perin kehitetty luettelomerkinnäksi fanzine-lehtien postimyyntitilaajia varten. Slash-tarinat sijoitettiin alun perin science fiction -ympäristöihin, kuten Star Trekin ja brittiläisen Blake’s 7 -sarjan tiimoille, jolloin tarinoiden epäuskottavuus voitiin perustella tulevaisuuteen sijoitetulla science fiction -elementillä. Suosituin pariskunta kaikessa slashissa oli vielä 1991 Star Trekin Kirk/Spock.Loitontaminen
Slash on yksi naiskirjoittajan keinoista loitontaa itsensä tapahtumista. Itseä ei aina haluta samastaa hahmoihin, joten kaikki naispuoliset hahmot siivotaan ulos juonesta. Yleensä slash-kertomusten miehet käyttäytyvät kuitenkin enemmän tai vähemmän naismaisesti, joten loitontaminen harvoin onnistuu muutoin kun ulkonaisella tasolla. Slash poistaa myös naisvartalon fantasiasta.
[muokkaa] Turvallinen fantasia
Miesten välisten suhteiden ja seksin kuvittelu voi toimia turvallisena fantasiana. Naisesta tuntuu, että hän ei itse ole fantasioidensa subjekti, kun kuvitelmat on etäännytetty pois naiseudesta. Kun naishahmo on poistettu, tarinan nautinto saadaan ennemminkin voyerististen strategioiden kuin samastumisen kautta. Kuitenkin slash-tarinoissa miehet harvemmin käyttäytyvät kuten miesten luulisi, vaan he puhuvat tunteistaan, potevat sydänsuruja ja kokevat himoa ja rakkautta erittäin naiselliseen tapaan. Joissain tarinoissa on laitettu miehet jopa synnyttämään lapsia (usein käytetään termiä male pregnancy, mpreg.). Näissä tarinoissa käydään selvästi läpi naiskirjoittajien omia pelkoja ja tuntemuksia äitiyttä kohtaan.
[muokkaa] Miehen mysteeri
Naiset voivat myös kokea miehen mysteerinä, joka on yritettävä ratkaista. Toista sukupuolta ei ymmärretä, joten heillä täytyy ”leikkiä” ratkaisun löytämiseksi. Jos kirjoittaja on kriittinen tekstejään kohtaan, hänen voi olla vaikeampi kirjoittaa naishahmoista, koska realismi iskee vastaan. Kun kirjoittajalla ei ole oikeaa tietoa miehen aivoituksista, voi hahmojen irrationaalinen käyttäytyminen mennä miehisen mysteerin suojaamana läpi.
[muokkaa] Vastareaktio
Laura Mulveyn feministisen elokuvakritiikin mukaan audiovisuaalisen katsomisen nautinto on länsimaisessa yhteiskunnassa automaattisesti asemoitu niin, että mies on aktiivinen tekijä ja katsoja ja nainen on passiivinen kohde. Nainen on spektaakkeli, katsomisen kohde, jonka merkitys ei ole hänen naiseudessaan vaan hänen fetisistisen luonteen omaavassa spektaakkelissaan. Nainen spektaakkelina ei kuljeta elokuvan juonta mihinkään, vaan hänet on liitetty usein erillisiksi osioiksi juonen rinnalle. Naisen merkityksettömyys juonen kannalta voi johtaa jopa naisen siivoamiseen kokonaan pois elokuvasta tai televisiosarjasta. Tällöin jo kertomuksen perusasetelma tekee miesten välisten suhteiden pohdiskelun tuottavammaksi kuin miesten ja yleensä vain televisiosarjan yhdessä jaksossa tai elokuvassa rakastelukohtauksessa kerran esiintyvien naissivuhenkilöiden suhteiden pohdinta.
Slash antaa naiskirjoittajalle mahdollisuuden kieltäytyä perinteisestä naisen roolista klassisessa narratiivissa, jossa mies on sankari ja nainen on uhri tai konna. Kirjoittaja hylkää vanhan roolin uhrina ja samastuu kehen haluaa, sankariin tai melodramaattiseen hahmoon. Slash on siis tapa kieltäytyä hyväksymästä valmiita jumiutuneita sukupuolirooleja.
[muokkaa] Tarjotun materiaalin käyttö
Constance Penleyn mukaan slashin kirjoittamisen syynä ei ole niinkään naisten vieraantuminen ruumiistaan tai androgyynin romanssin tuottamisen tarve, vaan fanit yksinkertaisesti rakentavat tarinoita tarjolla olevista aineksista. Kulttuuri tarjoaa enemmän voimakkaita mies- kuin naishahmoja, joten niitä myös käytetään. Mieshahmojen alkuperäinen koodaaminen heteroseksuaalisiksi ei estä faneja kirjoittamasta tahtomiaan tarinoita.
[muokkaa] Slash erotiikkana ja romantiikkana
Yksi syy slashin kuluttamiseen on erotiikan tarve. Miesten välinen erotiikka voi olla heteronaisten mielestä aivan yhtä vetovoimaista kuin lesboerotiikka heteromiesten mielestä. Slash-fiktiota voidaan myös käyttää kuin mitä tahansa Internetistä löytyvää eroottista tai pornografista tarinaa. Vaikka suurin osa fanifiktiona julkaistusta erotiikasta on usein naiselliseksi koetun pehmopornon mukaisia, löytää lukija halutessaan tarinoita myös valtaleikeistä, sadomasokismista, raiskauksesta, insestistä ja muista yhteiskunnassa kyseenalaisista aiheista.
[muokkaa] Slashin vastustus
Jotkin harrastajat eivät lue slashia koska he eivät yksinkertaisesti näe sitä asiaan kuuluvana. Slash on kuitenkin loppujen lopuksi tarinankerrontatapa, joka vaatii useimmiten runsaasti tarkoituksellista alkuperäislähteen “väärinlukemista” ollakseen lähestulkoonkaan uskottavaa. Jos harrastaja ei voi tai halua luopua epäuskostaan slashin epärealistisuutta kohtaan, voi hän valintojensa kautta jättää tämän ilmiön kokonaan väliin.
Jo slashin syntyvaiheessa sillä oli paljon vastustajia, koska slash-tarinoiden ajateltiin sotivan hahmojen karaktarisaatiota vastaan. Vastuksen syynä voi olla myös moraalinen närkästys tai kyvyttömyys slashin vaatimaan ”väärään” tulkintaan.

Noin Wikipedia.

Joo siis tällä viikolla niinkuin ainoat tätä lukevat tietävät oon löytäny Pirates of Caribbean-slashia finfanfunista ja siinä todellakin on..
eläväisää kuvailua.
Never cheat a pirate on loistava ficci.

josta kirjoitan kohta oman blogin.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

30 Songs 30 Days

Vaikka olin tekemässä viisuaiheisen blogin, teenkin ensin tämän, ja koska en jaksa laittaa joka päivä kuukauden ajan biisejä, teenkin niin että laitan kerralla kaikki, vaikka se on vähän sääntöjä vastaan, but man, this is my blog.


1. song with a sweet music video
Näitähän olisi monta, varsinkin kun minusta jos musavideo on söpö niin siinä on pakko olla söpö jätkä, mikä sitten antoikin seuraavan idean http://www.youtube.com/watch?v=bgGySNDAO7Y
Suloinenko, ehkä, mahdollisesti <3.



2. favorite cover song
Näitäkin on monta.
erittäin monta.
http://www.youtube.com/watch?v=fregObNcHC8
Tuo tuli ekana mieleen, koska enhän minä edes tiennyt, että tämä on coveri, Kurt on hyvä, rest in peace.
ja nyt en yhtään syyllistä itteeni, kun tässähän tietenkin voisi/Pitäisi olla Up Around the Bend, mutta, vakuutan että Hanoita tulee vielä niin paljon, että ehditte kyllästyä muhun.


3. song that makes you laugh
Tähän kohtaan keksin vain kaksi vaihtoehtoa: joko se on trollolo-mies tai sitten se on Naurava Kulkuri, laitetaan tuo viimeksi mainittu http://www.youtube.com/watch?v=6eY23Wow2WQ.
Täällä on joku nähnyt tuonkin videon kymmeniä kertoja, muttakun ei sille voi olla hajoamatta.
plus osaan tuon ulkoa


4. song with epic vocals
http://www.youtube.com/watch?v=cgCKPDY8mOQ
Tuo on niin eeppinen että huh.
"LOKKI LOKKI MINNE LENNÄT" lähtee niin tunteella ja kovaa
Ja nyt yksi Saara hirttää minut kun tuossa ei olekaan Queenia, muttakun.. these guys are from Finland, man


5. song with awesome guitar
SLASHilta mitä vaan, koska .. ei siitä mihinkään pääse että se on kitarajumala.
Nyt en laita November Rainia, kun laitan sen myöhemmin mutta.. http://www.youtube.com/watch?v=1w7OgIMMRc4
Pretty awesome guitars here too.


6. song with awesome drums
http://www.youtube.com/watch?v=v7dN6h2wx_s&feature=related
Nyt vedin niin kotiinpäin kuin vain mahdollista on, nimittäin tunnen tuon rumpalin, olin erittäin ihastunut häneen tässä tämän ja viime vuoden aikana


7. song with awesome bass
http://www.youtube.com/watch?v=ra503BrlR44
Kotiinvetäminen jatkuu, parhaasta bassosta puheenollen.
Ja videokin on ihan mahtava


8. a song that gets stuck in your head often
Seuraava biisi aivan varmasti saa kaikki pienet tukkahevihirviöt juoksemaan karkuun täältä mutta, tältä seuraavalta ei ole voinut suomessa välttyä kukaan, ja hei, Mike on tämän tyypin levylläkin, että..
http://www.youtube.com/watch?v=ZHReqKRvonE
siinä se on.
no words anymore.



9. a song you cant help but sing along
Näitäkin olisi tuhatmiljoonaasataseitsemänkymmentä, mutta tämän päivän jännitysnäytelmän(eli lätkän loppuottelun, jossa kohtaa Suomi ja ruotsi) kunniaksi
http://www.youtube.com/watch?v=BvOHfErTXG8


10. a song you hate but listen to anyway
http://www.youtube.com/watch?v=UbNx5utnADg
Tuo on yksi kyseisen artistin tyhmimmistä musiikkivideoista ja biiseistä, mutta kun se oli iso osa minua aikaisemmin ja kyllä se osaa vieläkin laulaa


11. a song from a band you have seen live

Olen nähnyt monta bändiä ja tietty laitan lempibändini tähän
http://www.youtube.com/watch?v=dSqmYBcLajs
ihana biisi
ihana bändi
ihana mies
ïhana kaikki


12. a song from the year you were born
http://www.youtube.com/watch?v=8SbUC-UaAxE
Olen aina luullut että tämä tuli vuonna 1991, miksi tuolla lukee 1992, mutta, tuo vaan sattuu olemaan maailman hienoin biisi.



13. a song from a band you just recently discovered
http://www.youtube.com/watch?v=rWWaNFeXjB8
tähän olisin voinut laittaa vaikka minkä japanilaisista bändeistä, kun olen löytänyt ne vastikään.
tiedän, että tämä on (ainakin ollut) yhden kaverini lempibändi.
senkin takia laitoin sen tähän


14. a song that tells a story
Tähän nyt voisi laittaa kaikki maailman biisit
mutta
http://www.youtube.com/watch?v=1bE7fPqbTKI
Teppojen ensimmäinen musavideo, that story will go on


15. a one hit wonder
http://www.youtube.com/watch?v=4xKeYFkB9Pw
Rakastin tuota viime vuoden viisuissa, ja kukaan ei ole kuullut tuosta sen jälkeen.




16. a instrumental song
http://www.youtube.com/watch?v=ttQjm-8OITE
LOVE

17. a song with a cool intro




18. a song with a awesome solo




19. a song with a awesome breakdown




20. a song from a genre you don't normally listen to




21. a song that's better live




22. a song that mellows you out




23. a song that pumps you up




24. a real short song




25. a really long song




26. a song that's different then all the other songs from that band/artist




27. a song written for a movie




28. a song from a band/artist who is no longer around




29. favorite song from high school



30. favorite song today

JATKOA SEURAA MYÖHEMMIN

lauantai 30. huhtikuuta 2011

mMm= megaMonroemerkintä

MEGAISA MONROE-MERKINTÄ(eli fanitapaamisesta ja uudesta levystä ja sen kiertueen ekoista keikoista in that order)

HUOM HUOM!! SHEENA JA NANCIE/ NANCIE JA SHEENA, EN INHOA TEITÄ, KUNNIOITAN SEN SIJAAN TEIDÄN INTOA

OH MI GOD!
Tiedän, etten saisi enää tallentaa mitään mihkhään, MUTTA KUN..
Mulla pitää olla jotain mustaa valkosella, että hypoteettiset jälkipolvetkin tietää mitä tänään tapahtui

13.3.2011 Nosturi, Helsinki
Alotanpas ihann alusta.
Se on fiksuinta nyt.
Nimittäin maanantaina löysin sähköpostin, joka oli tullu edellisviikon torstaina.
Oikeesti toi on ihme, miksen huomannu sitä esim sunnuntaina.
No enniways, huomasin sen viikko sitten.
Siinä käskettiin ilmoittautua tänää olleeseen ensimmäiseen viralliseen Street Team-tapaamiseen Helsingin Nosturissa.
Sen tarkotuksena oli kehittää Teamille nimi ja logo.
Mun nimi-idea oli Team Smashing Amazing ja sit kirjottelin vaan sen pahvin täyteen kaikkea sekavaisaa.
Olin ennustanu et Nancie ja Sheena on siellä ja olihan ne.
Ja sitten kun kaikki oli piirtäneet ja tai kirjoittaneet valmiiksi, oli bänditapaaminen.
Siinä kun piirrettiin niin siel taustalla soi se vielä julkaisematon levy.
Joka kuulosti SUPERMAHTAVALTA tottakai.
Bänditapaamisessa Sheena, Nancie ja niiden lössi oli tietenki ekana.
Inhoon sitä että Nancie esittää.
No mä olin sit niitten jälkeen.
Soli mahtavaa.
Mike kysy mun nimeä taas, vaik kyl sen pitäis muistaa jo.
No sit se taas kirjotti siihen korttiin sen saman ku aina eli ”Moi Paula”.
Kysyin siltä siitä Rollaripaidasta, joka oli päällä et ”onks mulla muuten hieno paita”
Se sano et se on hieno ja vanhantyylinen.
Mähän tiedän että Mike on Stones-fani.
Sit oisin halunnu yhtärin Miksun kaa.
Mutten saanu :(.
Vaan jotain vielä siistimpää.
Nimittäin kuvan jossa on minä ja koko bändi <3.
Se on jo FBssä.
Oawww.
Nyt oikeasti on ihana, mahtava, upea ja sanoinkuvaamaton fiilis.
Ja nyt pitäisi jaksaa malttaa odottaa keskiviikkoa.
Jolloin levy ilmestyy kauppoihin ja mun postilaatikkoon.
Ihan kaikki ei ole olleet NIITTEN treeniksellä, Street Team-ihmiset oli tänään.
Ne veti meille minikeikan.
Ja se oli tietenkin mahtavaa.
Pöllin sieltä plektranki.
Shame on me, muttakun oli pakko.
Nancie ja Sheena tietenki opetti jonolaulun sanat Stevelle.
Ja se oli eka hirmuhauskaa, mut sit ne laulo sen sille muutamaan otteeseen.
Se on niitten inside-läppä ja niitä tapauksia, jotka menee äkkiä vanhaks,
Sit siellä treeniksellä Virpi(manageri) oli just terottanu, että siellä PITÄÄ OLLA KORVATULPAT, kun SAMI karjasee mikkiin.
:D.
Se oli Smashing Amazing.
KUULIN 78n ekaa kertaa ikinä livenä ja koska olin odotellu sitä, niin kun se tuli niin I went insane.
Sieltä siis sai ilmasiks semmosen(sori kun ylikäytän sanaa mahtava, muttakun.. oli mahtavaa :D) mahtavan kangaskassin, jossa on hieno painokuva bändiläisistä.
Ja siinä kassissa on MAHTAVA, SAAMARIN ISO juliste ja promokortteja ja tarroja.
Kun kaikki meni hakemaan kamansa sieltä Alakerrasta, nii sanoin sille, joka seiso siin ovella ”on se elämä hullua välillä”.
:D Hihii.
Se oli hauska kun Nancie tai Sheena, en erottanu kumpi, sanoo kun tajuaa, että siinä NE nyt on ”Jumalauta”.
Nancie käski Samin kirjottaa korttiinsa ”maailman rakkaimpia terveisiä”.
Heh.

:D.
Edelleen muistan ton fiiliksen.
Tähän väliin vois tulla tämmönen mun arvio Sensory Overdrivesta.

SENSORY OVERDRIVE(väliotsikko)
Tämä, jos mikään on vuoden albumi tänä Luojan vuonna 2011 ja oikeasti, mä olen yleensä varovainen noitten titteleiden kanssa.
Rakastan, rakastan, rakastan, rakastan koko levyä niin paljon.
Tässä vaiheessa on mahdoton sanoa lempibiisiä, koska nehän tottakai ovat kaikki niin erilaisia, mutta kuitenkin samalla osa isompaa kokonaisuutta.
Mutta voi helvetti.
On muuten timanttinen levy.
Superfly ja Gone babe Gone, on vain pari esimerkkiä levyn biisien suvereenista briljanttiudesta.
Monroehan on, niinku kaikki tietävät, maailman parhaita laulajia ja megavisuaalinen lavaesiintyjä.
Itseasiassa on Jännä, että pidän toisen vierailijan eli Lucinda Williamsin ja Michaelin vedosta niin paljon enemmän kuin Lemmyn ja Michaelin vedosta, viimeksimainittu tosin on korvamato.
Jos saan tästä näin pitkän tekstin aikaiseksi, ilman että edes kuuntelen sitä, niin uskon että kaikki räjähtää huomenna käsiin, kun arvioin levyn biisi kerrallaan niin hyvin kuin osaan.


TRICK OF THE WRIST
Alun kitarasta, joka ottaa heti luulot pois, saa ainakin yhden pisteen.
Energinen pala.
Ja elämänkerrallinen, sikäli että sanat kertoo Monroesta.
:D.
Tätä on kuultu ainakin yhdellä keikalla.
Tykkäilen.
Saksofoni soi entiseen malliin.
(8 outta 10 stars)

´78
Levyn ensimmäinen single.
Tämäkin alkaa ihanalla kitaralla.
Minun ja Kissan oma biisi.
Ihana biisi, koska tässä on ihan mahtava asenne.
Ja Hey-kohdat on parhautta.
ASENNE <3.
Tämäkin on sellainen biisi, että se vain paranee, mitä enemmän sitä kuuntelee.
Kitarat kuulostaa erittäin hyvältä.
(8 outta 10 stars).

GOT BLOOD?
Konekivääribiisi.
Michael laulaa Gingerin sanoja todella nopeasti.
Referenssinä voisi käyttää Shakedownia, jossa koko biisi on laulettu erittäin nopeasti.
Näillä on se ero, että tässä edes kertosäe on hieman hitaampi.
Erittäin hyvä biisi tämäkin, enkä malta odottaa, että kuulen tämän livenä.
(8 outta 10 stars).

SUPERPOWERED SUPERFLY
Huikaisevan nopean alun jälkeen tämä on erittäin tervetullutta vaihtelua.
”Community sleeps, though it needs no release.
It likes to disappear for a while”.
Erittäin hyvä biisi.
Ja asiaa.
Minä tykkään tosi paljon.
Tuosta, kun Monroe laulaa vähän hitaammin, tulee mieleen 20000-luvun alun Hanoi ja etenkin biisi No compromise , no regrets.
Ja <3 kitarat.
Ja tuo viimeisen kertosäkeen melkein Axl Rose-aaninen nostatus on erittäin loisto oivallus.
(10 outta 10 stars).

MODERN DAY MIRACLE
Onneksi kuuntelin silloin Keskiyön Ensisoiton kun tämä levy oli siinä, muuten en voisi kertoa teille sitä, minkä Monroe kertoi silloin koko maailmalle, eli että tämä biisi kertoo netistä ja muusta kaikesta, minkä pitäisi helpottaa elämää nykyajassa, mutta mikä ei välttämättä toimikaan ihan niin.
Biisissä itsessään ei ole mitään vikaa.
Alun kitaratkin on (vaihteeksi) kivat.
SOOLOTTELUA <3.
Tämä on erittäin hyvä kappale.
Näitä uuden levyn biisejä ei voi ainakaan pitkiksi sanoa.
(9 outta 10 stars)

BOMBS AWAY
Taas alkaa kivankuuloisella kitaralla.
Biisi on Gingerin käsialaa.
Ja kertoo, ainakin tulkintani mukaan Lähi-Idän jutuista.
Tai ainakin siitä, kun ei pääse jonnekin lomalle, koska jossain on käynyt jotakin.
Hyvä biisi tämäkin.
HUULIHARPUSTA PAKKO ANTAA pisteitä myös.
”Now that I am all dizzy, where was I” <3.
(9 outta 10 stars)

ALL YOU NEED
Albumin toinen neljästä hitaasta(tai vähintään hitaahkosta) biisistä.
Kitarat on ihanat.
Samoin se, että Michael laulaa ihan eri tavalla hitaat ja nopeat biisit ja Michaelin ns.”hidas” ääni on pehmeämpi.
Koska tykkään hitaista, rakastan tätä.
Ihana.
”What you got is all you need”.
AIVAN TOTTA.
Tämä on ihana.
(10 outta 10 stars)

LATER WONT WAIT
Tämä on jännä biisi.
Ei hidas, eikä nopea, mutta vähän molempia.
Tämä kertoo siitä, mitä Monroe inhoaa; ”myöhemmin”-ajattelusta.
Myönnän syyllistyväni siihen silloin tällöin.
Eli onkin ihme, että pidän tästä niin paljon.
Spacecowboy-osio.
<3.
Rakkaus.
(10 outta 10 stars)

GONE, BABY, GONE
Albumin toinen duetto ja minusta se parempi.
Hidas <3.
Ihana.
Lucinda Williams (googleta) laulaa taustoja.
Erittäin hyvä biisi.
Jollekin arvostelijalle tuli tästä Rolling Stones mieleen, ehkä en ole kuunnellut Stonesia tarpeeksi, kun en näe sitä.
Todella hyvä kappale, minkä taisin jo sanoakin.
Kertoo erosta, niinkuin varmaan ¾ maailman bluesbiiseistä.
(10 outta 10 stars)

CENTER OF YOUR HEART
Biisin nimi kuulostaa erittäin huonolta bluesilta.
Mutta itse biisi on jotain aivan muuta.
Samaa teemaa kuin Whatcha Wantissa, vaikkakin tämä on vähemmän vihainen biisi.
Tämäkin kertonee erosta.
Erittäin hieno biisi.
Tykkään.
(7 outta 10 stars)

DEBAUCHERY AS A FINE ART
Se levyn paskempi duetto.
Nimittäin tässä on Lemmy Fucking Kilmister.
”I know what my world is for, all for one and screw you all”.
Lemmyn perkele vähän muutti sanoja, no ei siinä sinänsä mitään, mutta kun nuo uudet jää päähän soimaan.
Onneksi Mike on saanut pitää laulu-johdon, koska eihän tätä kukaan kuuntelisi, jos tässä olisi pelkkä Lemmy.
Voinko olla ikävä ja antaa tälle vähiten pisteitä, koska Lemmy.
No ehkä.
(6 outta 10 stars)

ANOTHER NIGHT IN THE SUN
Se, mikä puuttui liveltä, on nyt tässä.
Ihan mahtava biisi, tietenkin.
Tämä soi päässäni jo tänä aamuna, vaikken tätä illalla kuunnellutkaan.
Ihan mahtava biisi.
(10 outta 10 stars).

YOU´RE NEXT
Toinen jo ennakkoon livenä kuultu biisi.
Erittäin hyvä valinta levyn päätösraidaksi.
Sinä oot seuraava.
Ja kitarointi on melkein jumalallista.
Samoin kuin huuliharput.
Pakkohan tällekin on täydet antaa.
(10 outta 10 stars).

Arvostan kovasti jos joku levyn kuunnellut kommentoi tuota arviota, ja saa kommentoida vaikka ei olisi kuunnellutkaan levyä.

Ja sitten muihin aiheisiin :)
Keikkahehkutusta tulossa.
Ja RUNSAASTI.

24.3.2011 LEVYKAUPPA X HELSINKI
X RULES.
Mä tulin tänne samaan aikaan Samin, Gingerin, Steven, Karlin ja niitten seurueen kanssa ENKÄ EES MEINANNU SEOTA.
Oli jotai siisteintä ja ne veti mulle, Marisalle ja Sheenalle soundcheckin.
Siistimäisyyttä.
Ei oo sana, tiedän.
Mutta.
Jotaiin niin hienoa.
Missasin sen toisen tänäisen menoni, koska en löytäny sitä paikkaa.
I wont let mother find out.
MARKUS KÄVI, omg.
Hienoo.
En saanu sitä jäämään.
Yritys hyvä 10.
No mehän pidetään hauskaa, vaik ilman Markusta, mut olis ollu helvetin kiva, jos ois jääny.
Aww.
Ihana.
SAIN SEN MINÄ JA MONROE-yhtärin, jota on tiedätkö lievästi sanoen ootettu.
Ja sit ku se sano ”tavataan taas” nii mä sanoin nopeesti siihen et ”Tavalla”.
Ja sit se viel toisti ”Tavataan Tavalla” ja se oli joku SÖPÖIN IKINÄ.
ENSINNÄKIN NEVER MIND ME SHOUTING NOW BUT ÄÄÄÄ.
Arvaas kenellä oli taas maailman paras päivä ikinä.
En tosin löytäny sitä fuckin Puentea, mutta muuten oli parasta/söpöintä ikinä.
Menin sinne sit vähä ennen kolmea.
Kyselin reittiä vähä kaikilta ja kellään ei ollu hajuakaan.
Mutta SITTEN KOKO MUU BÄNDI PAITSI MONROE OLI sattumoisin menossa samaan paikkaan ku mä.
Ja kun mä tajuan että SAMI ON TUOLLA, mulle tuli jotenki kylmä ja kuuma yhtäaikaa.
Ja sit mä vaan... tai en mä vaan, vaan mun alintajunta vaan käskee mun jatkaa kävelemistä, koska nekin on vaan ihmisiä.
Siinä kun ne on niissä liikennevaloissa yhtäaikaa mun kanssa, mä vaa katon Steveä.
Sit kun me päästään Äxään ja ne menee sinne sisälle, mä olin sillee ”artists go first”.
Sit hetki siitä mä menen kans sinne.
Ja OH WOW.
Sheena ja Marisa oli siellä jo.
Mä tietenki sanon Marisalle moi, koska Marisa ei ole pelottava superjonottaja niinkun Sheena ja etenkin Nancie.
Nancie ei ollut tuolla, eikä ollut Jan Fastkaan, tai se ei sanonu ainakaa moi mulle niinku oltiin puhuttu.
Sit ennen soundcheckiä, tai just hetken sen jälkeen Markus huomaa missä seison ja mä tunnistan sen.
Yritin sitten tietenki saada sen jäämään.
Ei kuitenkaan jääny.

”jäisit nyt”

”en”

”kuitenkin haluat”

”ehkä mut silti lähden”
Sweet.
Sit tuli soundcheck, jossa muu bändi paitsi Michael veti pari biisiä, mulle, Sheenalle ja Marisalle.
Kesken yhden biisin M tulee sinne ”fanittamaan” omaa yhtyettään.
Sit se menee lavalle.
Se oli ihana.
Sheena ja Marisa vaa istuu soundcheckin aikana, mä seison sen yhen hyllyn kohdalla.
Se oli ihana.
Sitten me eli Sheena, Marisa ja minä muodostetaan eturivi joku tunti ennen keikkaa ja sitten sinne vaan tulee koko ajan lisää M-henkistä porukkaa.
Yhtäkkiä koko kauppa on täynnä ”meitä”.
Tuossa vaiheessa aloin ihmetellä, että missä helvetissä se Jan on, kun se oli luvannut mulle, että tulisi.
Sitten kun kundit tuli lavalle mä huomaan, että seison suoraan Monroen edessä ja meinasin kuolla jo toisen kerran tänään.
Se tarkotti sitten sitä, että mun piti siirtyä kun halusin kuvata, koska muuten olis tullut hieman liian ”lähi”kuvia.
Michael oli ihana.
No toisaalta; Milloin Hän EI olisi <3.
Ne heitti meille semmosen semiakustisen setin.
Kaikki oli akustista paitsi Samin basso ja Michaelin laulu.
Ja niissä biiseissäkin otettiin ”vähän” vapauksia.
Ne vaa fiiwistteli.
Ja siin yhes vaihees mun edessä(eli mun ja Michaelin välissä) seiso munkin mielestä maailman söpöin pikkutyttö ja Michael sit tietenkin, tottakai sanoo sille ja siitä jotain siihen mikkiin.
Gingerillä oli, jostain syystä joku ihmeellinen pahvinen nuoli jossa luki isolla Jazz.
Ja sitten tuossa äsken mainitussa hetkessä se haluaa antaa sen sille tytölle.
Muttei sitten antanut.
Ja sitten Michael laittaa sen nuolen sillee, että ”now all you can see is ass”.
Mihin mä sanon ”massive ass”, koska se oli oikeasti niin iso.
”what, yeah I got class”.
Noin Monroe muka kuuli ton jutun.
Sitten siellä oli lisääkin niitä pikkulapsia, yks maailman sweetein pikkupoika, jonka paidassa luki Michael Monroe(tietty).
Sitten se poika huusi jossain vaiheessa ”power ranger”.
Ja Monroe oli oma sulonen ittensä ja laulo jonkun biisin, jonka sanoihin se ujutti ton.
IHANA KUN SE RAKASTAA LAPSIA.
<3.
Suhweet.
En tässä nyt voi sanoa settilistaa, kun se on sen verran kirjava, enkä mä ees tiennyt ihan kaikkia niistä.
Sitten setti loppu ja meni vartti, joka kyllä tuntui PAAALJON pitemmältä, siihen kun ihmiset alko saada nimmareita.
Sitä nimmarijonoa ei kyllä oltu pahemmin järkätty, mutta kyllä se suju sitten.
Se meni sitten niin päib että Karl oli siinä ekana.
Se kirjotti mun korttiin tietenki ”to Paula”.
Ja kun Monroe näki mun nimen se oli sillee ”hey hey hey Paula”, eli se laulo sen.
:) suhweet.
Tässä päivässä v.i.t.u.t.t.i vaan se ettei meidän tulostin toiminu aamulla, eli Monroe ei saanut vieläkään kokoelmaansa. :(
Kun kerroin Sheenalle ja Marisalle, että olin luvannu kuvata videon mun chileläiselle kaverille, sain huomata, että Sheena tietää Kissan ja sen siskon.
OnKO pieni maailma.
Michael oli eka vähän pihalla, kun kuvasin sitä videota ja sitten tottakai sain änkytyskohtauksen johtuen englannista, mutta loppujen lopuksi Kissa sai mitä tahtoi, Monroe sanoi sen oikean nimen.
:).
Sitten suuri osa ihmisistä vaan jäi sinne odottamaan niitä yhteiskuvia ja jono oli helevetin pitkä.
Mutta sitten lopulta kaikki sai yhteiskuvansa.
Sitten kun sain kaikki, kiittelin aika paljon.
”Kiitos, hei hei”

”ole hyvä, tavataan taas...”

”Tavalla”

”Tavataan Tavalla”

Ja siinä kun ooteltiin niitä yhtäreitä, huomasin että Viveka jutteli kauan Johannan kanssa, Johanna The Vaimon.
Oisin halunnu saada siitä salakuvan, mutta en kehdannu ottaa sitä.
Mut siis...
MINUN IDOLI SANOO MINULLE ”NÄHDÄÄN”, ja nyt en menny paniikkiin edes.
<3.
”Monroe on kovempi jätkä kun miljoona Villeä”, tai jotai tollasta sanoin Markukselle.
True dat.
Tää on kai vika viesti.
Enää ei ole ”pakko kertoa”mitään, kun nyt kaikki tuli sanottua.

26.3-27.3.2011 TAVASTIA HELSINKI
TEINI-KEIKKA 26.3.2011
TÄNÄÄN <3.
Tänään me tavataan Tavalla.
<3.
Loistavuutta.
Saarazzie tosin yritti parhaansa mukaan tappaa mun keikkafiiliksen.
Ja melkein onnistu.
Mutta sitten äsken katsoin videon nimeltä: ”ensimmäinen virallinen teh intro”, eli salaisen aseeni ihan kaikkeen, eli Monroen uuden bändin ensimmäisen Tavastian k18keikan intron ja se tuli takas.
<3.
TÄMÄ ON JOTAIN MEGAPARASTA.
Tää viikonloppu.
TÄNÄÄN ON 2 VILLIN SEKOPÄISTÄ KEIKKAA JA SITTEN VIELÄ KAIKEN HUIPUKSI SUNNUNTAINA PPP, ELI PELASTA PUNAINEN PALLO, ELI MICHAELIN JA GINGERIN IDEOIMA HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI FOR JAPAN.
Tänään lähden sinne, joko yhdeltätoista, tai yhdeksitoista, riippuu vähän kaikesta, muunmuassa antaaks mutsi mun syödä mäkkärissä(jossa nyt fiksuna käyn ENNEN JONOA, enkä kahden keikan välissä like viimeksi) ja siitä kuinka nopeesti saan imuroitua.
Mutta nyt voisi yrittää jo saada unta.
MICHAEL, TÄNÄÄN NÄHÄÄN KULTSI.
<3.
Ensinnäkin en osaa päättää lesotanko Nancielle tänään sillä kadunylitys-jutulla, varmaan mainitsen sen kuitenkin, mikäli kehtaan tai uskallan ees puhua sen kanssa olleskaan.
Ja en voi uskoa, että SE KAHDESKYMMENESKUUDES MAALISKUUTA, jota on tullut odotettua ihan pieni ikuisuus, niin se on nyt sitten TÄNÄÄN <3.
Plus nyt soi päässä Monroen freestylaus.
Hii.
Ja taas en saa unta enne keikkaa.
Tänään on mahtavan kivaa ja jännää uskomattomuutta tiedossa vähän myöhemmin.
Laittasko kellon soimaan kuudelta, niinku aina ennen keikkoja, no katotaan.
Kello soi 06.30 ja aika varmasti taas säpsähdän soittoääntäni.
Joo, yhtään en lukenu vanhoja keikkahehkutuksia eilen illal.
:D.
Soittoäänestä puheenollen: sain vihdoinkin vaihdettua sen, se ei oo enää Moottoritien intro, nyt se on siitä Novan haastiksesta se pätkä missä Michael lukee sään.
En tiedä mikä mua vaivaa, mutta se on ihan halvatun seksikkään kuulosta, kun se tekee niin.
Mut nyt oikeesti, öitä.
Se, että heräsin ekan kerran vasta nyt, on hyvä merkki.
En tosin nouse ihan vielä.
Enkä myöskään 6.30.
Herään silloin, koska teen aina niin ennen keikkoja.
Sekunti ennen herätyskelloa näin unta, että olin Facessa ja Mike tai Johanna laitto mulle chatissa jotain ”nyt nukkumaan”.
:D.
Tekisi oikeasti mieli mennä nyt koneelle, etten vaan nukahtaisi uudestaan, tai silleen.
Ja tottakai halusin, että ensimmäinen virallinen teh intro on tän päivän eka video, joten katoin sen keskiyöllä.
:D.
Helvetti kun väsyttäisi, mutta kyllä hieman alle 7 tuntia unta riittää.
Tänään on oikeasti Tavastia niin liekeissä.
<3.
Hii.
Nyt halaissin kattellaliveklippejä, mutta kun en halua koneelle, kun sitten saattasin epähuomiossa jäädä sinne.
Ja nousen kai puolen tunnin päästä.
Voi damnittinen.
Vitsi kun RRAKASTIN sitä videota, missä ollaan Monroeiden rokkipesässä ja sitten sillä samaisella viikolla PÄÄSIN PAIKAN PÄÄLLE.
Which was supergreat.
<3.
Tänään on taas Tavastiat, tavallaan ympyrä sulkeutuu, koska Tavastialla 2.4.2010 löysin Monroefaniuteni uudestaan.
Eli Michaelin ja mun yhteinen taipale ei loppunut Hanoi Rocksin lopettamiseen.
Oikeesti mua tottakai jännittää.
Mua jännittää kyllä aina ennen keikkoja.
”Sää on poutaista ja suuressa osassa maata selkeää”.
Wrrau.
Ihana toi eilen nauhotettu klippi.
Sanoo se muutakin, mutta noin se alkaa.
<3.
Tässä nyt todistui se, mitä oon aina sanonut eli että Monroe voisi lukea vaikkapuhelinluetteloa ja mä tykkäisin.
Nimittäin toi sää on suunnilleen sama.
:).
MIKÄHÄN SAATANA TON MUTSINPERKELEEN ONGELMA ON.
She wines about my 4 hours.
Idiootti.
Ja iskä ei muka luota että onnistun imuroimaan tässä aamulla.
Ihme idiootteja.
Helvetti.
No jonotan silti.
Haistakoon kukkasen kaikki.
Okei.
Kyl mä ymmärrän miks äiti on nii helvetin huolissaa, että onnistuu lähes aina kusee mun aikataulut mut silti VITUTTAA.
Halusin olla siellä ysiltä, se tyrmäs, yritin lähtee yhdekstoista, se tahto et syön kotona, nyt kello on kohta puol 1 ja mä venaan bussia saatana, että KIITOS TAINA HANNELE LAAKSOHARJU vaan niin vitusti tästäkin taas.
Keksin tossa uuden sanan.
Se on kjurpo.
Känninen juntti-urpo.
Ja Conte-akka on kyllä pahin mahdollinen kjurpo ikinä.
Jos nään sen siellä tokalla keikalla, niin ei hyvä heilu.
Luuleeko se, että koska se "rakastaa" Steveä, niin sillä on jotenkin "OIKEUS" olla eturivissä.
Haistakoon wünderbaumin, mä sentään jonoilen päästäkseni eturiviin, eli MINÄ kuulun eturiviin, hän ei.
Taas sain itteni kiihdyksiin siitä idiootista.
Nyt oon jo metrossa.
KOHTA NÄHDÄÄN, KULTAPIENI <3.
Jihuu.
Karl on vähän megasweet, seison täs mis ny yleensä seison, nii muut saa haleja jne, nii kun se menee mun ohi, se koskee mun hartiaa ja sanoo "hey".
<3.
Ja äske Nancie ja Sheena tuli SAMIN kaa takas.
<3.
Superia.
Tääl ei edes ole mikään kylmä, verraten siihen ku seisoin kaks tuntia tääl Pellessä.
Sillon oli -20.
Steve.
<3.
Ja ihmiset oli ketun sekasin. :)
Ja mä olin kaikille sillee "no menkää" ja ne meni halii sitä ja ottaa sen ka kuvia sun muuta.
No mä nään sen sit kuitenki keikalla.
:D.
JANI SANO MOI <3 JA KÄTTELI, ja jutteli kaikkien kanssa.
Joel ja Nancie on niin tuleva pari.
:D.
<3.
AWWW MIKÄ KEIKKA <3.
Se oli jotain söpöintä MILLOINKAAN, KUN MONROE LAULAA SAMMYLLE I WANNA BE LOVED BY YOUTA.
En voinu mitään sille että huusin... enemmän kun onnellisena, keskelle omaa videotani "SAATANA".
Ja uudet biisit on helkkarin hyviä livenä.
Keikka oli ihana ollakseen teinikeikka.
Olin ihan melkei eturivissä, kuitenkin sillee, ettei M koskenu mua.
:( .
Tällä kertaa sain Miken parveke-freestylauksen nauhalle.
Ja SE PUSSAS JOTAIN FANIA, AWW.
Oli joku megasweet.
Nancie huus "SAMI, .... MEILLE", kuulosti siltä et "SAMI, SHEIKKAA MEILLE", tai sit "SAMI, STRIPPAA MEILLE".
:D
Ahaww.
Nyt tarvin jostain 2,50 nopeesti ja voin mennä takasin.
K18-KEIKKA 26.3.2011
SANOINKO JO ETTÄ VOI LUOJA MIKÄ ILTA.
Tokan keikan hehkuttelua siis, jos jäi vähänkään epäselväksi.
Eka se kiusaa mua, eikä meinaa koskeakaan muhn.
Sitten... tapahtuu se, millä saa ja PITÄÄ LESOTTAA, eli se heittää pyyhkeen, sinisen pyyhkeen yleisöön.
Joku k-pää tarraa kiinni omasta päästään pyyhettä ja mä tarraan HELVETIN LUJAA HAMPAILLA kiinni omastani.
Ja sitä tilannetta jatkuu semmoi aika, mikä tuntu viideltä minalta, kunnes se siel toisessa päässä tajuaa, että mä en vittu luovuta.
Eli sain Monroen pyyhkeen.
<3.
Kun minun ihanani tekee sen, mistä jokainen täysijärkinen sen tuntee eli stagedaivaa, se on ensin taas siellä parvekkeella, nyt se vetää pätkiä muunmuassa Riders on the stormista ja I was made for loving yousta, sitten se on kohta toisessa päässä, kun mä ja mä, joka seison just sillain hyvin siinä IHAN SEN LAVAN SIINÄ REUNASSA MISSÄ MICHAEL ENIMMÄKSEEN OLI, niin se mikin piuha jotenki jänskästi sotkeentuu mun ympärille kans.
Siinä vaiheessa, kun Monroe tulee takaspäin, se on ihan mahtavan megaihana, se varmistaa et olen kunnossa.
Kattoo mua silmiin, hymyilee hampaat näkyvissä ja koskee mun hartiaa, niinku Karl teinarijonossa.
Olin keikan jälkeen ihan sillee "Lyhyesti ja ytimekkäästi WAU".
Settilista oli melkeen sama molemmilla keikoilla, paitsi että se veti tuolla myöhemmällä keikalla kans Kick out the jamsin, jota en tunnistanu, kun en oo kuunnellu sitä levyä millä se on vähään aikaan, kun on toi uus vitun ihana levy ulkona, eli tunnistin sen jossain tyyliin keskivaiheilla biisiä, mutten sitten laulanu mukana, kun en osaa sanoja täydellisesti.
Roikuin sen farkuissakin taas, MITENKÄ NIIN PITKÄSTÄ AIKAA.
Sitten se heitti ittensä "nukkumaa" siihen lavan reunalle vähäks aikaa, MITEN NIIN IHAN VITUN AWW NÄKY, MÄ MEINASIN SULAA.
Ja eihän keikka oo täydellinen jos me ei kosketa toisiamme, eli siis koskin sitä JA SE MUA <3.
Paras defenssi ei ole leijonanraivolla paikkansa suojeleminen, vaan täysi väliinpitämättömyys.
Elikäs, rivien välistä on luettavissa, että Conte-kana yritti taas tuppautua mun seuraan.
Mä en sanonut sille YHTIKÄS MITÄÄN, joten se sai todeta etten leiki sen kanssa ja jätti rauhaan.
Kun kuulin sen äänen ja kysymyksen Contesta, tahdoin vaan ampua sen ja itseni.
Mut sit se jutteli niitten kanssa joitten kaa mä olin jonottanu.
Tänään uudestaan.
<3.
Otin intron nauhalle molemmilta keikoilta, koska haluun vertailla kummassa kiljutaan enemmän :D.
Ja introsta puheenollen: se oli muuttunu vähän, siinä vaiheessa, missä yleensä tulee ne palkit, tuli nyt semmonen vitun hieno MICHAEL MONROE-screeni, jossa toi lukee ja siinä on se silmäkin.
Ihanaihanaihana.
<3.
Oli joku onnenpotku, että ehdin vielä kaiken huipuksi vikaan bussiin ja metroon.
Niinkun ajattelin, mulla oli "onnen ilta".
Saa nähdä miten kestän ton tänäisenkin keikan, tai miten ÄÄNI kestää, tarkotin.
Tokan keikan pari videoo on vähän lyhyitä, kun Miksu näytti vaihteeksi moneen otteeseen "lupaavalta".
Mutta onneksi lopulta sain mitä halusin JA PYYHKEENKIN.
Jee.
Ja ... vitun Dead, Jail, Rock´n´roll, se taas huudatti tota ja nyt on sit valmiiks kipeä kurkku.
Sitä on mahtava karjua kyl.
Ja samoin DYSFUNCTIONAL, siis saamarin perse, voiko olla enemmän musta kertova biisi, mitä.
Kuitenkin unohdin viel jotain.
PELASTA PUNAINEN PALLO- HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI TAVASTIA HELSINKI 27.3.2011
Awww.
Oliks ees mahtavaa taas.
No OLI <3.
Eturivi.
Tuol esiinty vaikka jos keitä.
Eka oli Tuomari Nurmio, veti 3 biisiä, samaten kaikki paitsi Monroe, joka veti 11.
Juontaja oli kuuma Ile Uusivuori, koska se on mun FBkaveri, otin siitä kaks kuvaa.
Äiti oli ENKELI.
HOMMAS MULLE MONROEN VANHAN HUULIHARPUN.
<3.
Sen lisäks hommasin kiertuepaidan, semmoi saman mikä oli Monroella lauantain keikoilla.
Eli todella tuli autettua Japania.
Esiintyjäjärjestys: Tuomari Nurmio, Ismo Alanko, Von Hertzen Brothers, Paleface, Jenni Vartiainen ja MINUN MIES MICHAEL MONROE.
Tuomari Nurmio oli yllättävän hyvä, Ismo ei vetäny hittiparaatia, mikä oli kyllä helkkarin hyvä, mutta tarkotti sitä etten osannu sanoja, Von Hertzenit oli hyviä kans, Paleface oli JÄRKYTTÄVÄN HYVÄ, mies vetää AKKARIN KANSSA KANTAAOTTAVAA RÄPPIÄ, pakko sanoa ARVOSTAN, Jenni veti hittiparaatin ja MICHAEL RÄJÄYTTI KOKO VITUN PAIKAN.
<3.
Se OLI PARAS KOKO ILTANA, IHAN VARMASTI.
En kuollu ees siihen, että Conte-lehmäkin oli siellä, VALITETTAVASTI.
Nyt se ei ees sanonu terve, eli oli oppinu eiliseltä, etten ois vastannukaan.
Monroen settilista oli sama kun eilisilläkin keikoilla, mutta kyllä se niinkin toimi, nyt osas sitten TAKUUVARMASTI sanat.
Se ei koskenu mua, enkä mä sitä, mut siinä, kun se on siinä eturivin eessä niin se KATTO MUA IHANASTI SILMIIN.
(sori, tiedän että toi kuulosti iikfanaattiselta pikkutytöltä, mut pohjimmiltaan siitä tässä kaikessa on kyse.)
Muut esiintyjät oli vaisua paskaa, ehkä sitä Palefacea lukuunottamatta, mutta MONROE RÄJÄYTTI ILLAN NS."KÄYNTIIN".
Se on kamera"narttu", nimittäin siinä ihan mun vieressä on se iso lähetyskamera, niin se tulee siihen silleen "moi", mutta en mä valita.
:D <3.
SMEXXY.
Sitten se oli joku maaJILMAN ihanin, kun se ottaa sen södeimmän ilmeensä IKINÄ ja on siinä mun reunassa eturiviä, niin kauan, että saan sen södeilystä kuvan.
Siis aww.
JA DYSFUNCTIONAL, siis woi luoja, se on ihana.
Sanoin tän jo lauantain hehkutuksessa, mutta se NIIIN kertoo musta.
<3.
Oon ihan onnellinen just nyt.
Lauantain keikoilla, kummankin jälkeen, halusin ostaa jotain, mutta päätin, että ostan tänään.
Ja nyt tuli sitten saatua.
<3.
Upeutta.
Ile, joka juonsi, kuten sanoin jo, oli ihana.
Siinä vaiheessa, kun se kutsuu lavalle sen jonkun vanhan japanilaisen tyypin, joka oli joku suurlähettiläs, joka sitten vaan selittää ja selittää, nii Ilelläkin selvästi oli tylsää.
ARVAA KUKA YLE AREENASSA <3 :D.
Joo, moi.
Kiva kun mua kuvattiin lähes kokoajan, kun mä vaan bailasin villisti.
Oli erittäin hyvä, kiva, ihanam mahtava, erinomainen ja super ilta ja keikka.
<3.
UPEUTTA.
Ihanaa.
Mä viel kyttäsin sen tänään sieltä Areenasta.
Ja oli suorastaan hienoa, kun MUA kuvataan, ku mä laulan Nothins Alrightia :D.
Kaikki oli erittäin hyvin.
Ja oon ihan fiilareissa edelleenkin.
Kissa kerto tän mulle ja sit piti kattoa se sieltä Areenasta.

SENSORY OVERDRIVE-FAIL
Albumi ilmestyi kuukausi 10 päivää sitten, enkä mä ole kertonu mitään siitä, saati niistä Tavan keikoista joista on tänään JO KUUKAUSI.
I am such a failure.
Tässä taitaa nyt olla tasan yksi vaihtoehto.
Megamerkintä Monroesta Juuri NYT, suoraan minun puhelimestani, kaikille innokkaille lukijoilleni.
Jos Monroe ei kiinnosta, ei tarvi tulla kommentoimaan "evvvk, se on vanha ruma luuska."
Jos taas olet täällä lukeaksesi Michaelista, tulit oikeaan paikkaan, ystäväni

Joka jaksaa kahlata koko tekstin tänne asti on ihana ihminen.
Tän kirjottamiseen meni KAUAN.
Mutta nyt se on valmis.
Yay for me.
:D.
Hyvää vappua mun lukijoille.
Cihau.