Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Pieni hämmennyspostaus

Vittu. piti se tämäkin päivä sitten nähdä.
Mä olen ERI MIELTÄ mun elämän mahdollisesti tärkeimmän ihmisen kanssa Mötley Crüesta.
Puolustin niitä sille varmaan puoli tuntia ja lopultakaan se ei tajunnut.

Mä en ole hirveän usein eri mieltä ihmisten kanssa, varsinkaan sellasten, jotka oikeasti merkitsee mulle niin paljon, kuin esim toi ihminen tekee.

Mulla on Nikki Sixxin puolesta paha fiilis siitä, että tämä kyseinen nainen kutsuu sitä ällöttäväksi, mut samalla, mulla on Hanoi Rocksin puolesta paha fiilis siitä, että oon kääntyny kelkkaani Mötleyn suuntaan.

Ja sitten, tajusinpa tässä tänään, että yhteen Reckless Loven keikkaan on 8 päivää, eli yhden toisen bändin keikkaan on vähän vähemmän.

hiihtoloma rocks.

torstai 9. helmikuuta 2012

Sekavuutta sekavuuksista, sori, oon sekasin

Ensin taas pyydän anteeksi, koska en oo vieläkään saanut kirjoitettua niistä keikoista.
NE.. OLI.. JOTAIN HIENOA..
Hei, mun lempibändi sai ANSAITUN KULTALEVYN.
Olin ehkä VÄHÄN fiiliksissä.
kirjotan siitä tosiaan oman tekstinsä, vaikka heti tänään, mutta nyt mulla on oikeestikin kaks asiaa.

Mua on viimeaikoina ärsyttäny melkoisesti, että melkein joka toinen ihminen, jonka blogia luen, on päättäny sitten haukkua Reckless Lovea ja Olli Hermania.
Mulla ei ole aiheesta mielipidettä, vielä, mutta oon menossa tarkistamaan niiden livekunnon, siellä, missä ei voi vetää huonoa keikkaa, eli Tavastialla.

Recklessin Tavastian keikat on just sopivasti mun hiihtolomaviikolla, joten en kuole vaikka jonottaisin.

ja sitte se toinen asia: se on ISO

Eilinen oli joku päätäräjäyttävän hieno päivä.

Pääsin kahdelta, menen Järvenpään Huiman isoon keskustaan (lol), hoidin itselleni kaksi hienoa juttua:

Stam1nan uusimman levyn(joka rokkaa aika helvetisti) ja MÖTLEY CRÜE-LIPUT, vihdoinkin, viimeinkin.

sitte menin kämpille kuuntelemaan Stam1naa ja tuntu vaan kokoajan enemmän että se on hyvä ostos.

Sitte samalla kävin hoitamassa vihdoinkin itelleni opiskelijakortin, huomasin yhden tuttuni jonokuvioista täällä, Järvenpään asemalla, täällä se hengasi, niinku tää olis suurkaupunki.

ja EDIT:
Hiihtoloma sure will rock.
Ajattelinpa korkata Arabian nuorisotalon 21.2.
<3
:)

Jeeps, mutta..
Keikkateksti meni sitte ens maanantaiks, mutta:
Stay tuned and stay cool.
Moi

maanantai 30. tammikuuta 2012

NIKKI SIXX

NIKKI SIXX
NIKKI SIXX
NIKKI SIXX
NIKKI SIXX
NIKKI SIXX
NIKKI SIXX
NIKKI SIXX
NIKKI SIXX
NIKKI SIXX

Joo, moi, kaikki mut tuntevat, lienee huomanneet, että mulla on taas hillitön Mötley Crüe-kausi, se kausi, kun rakastan kirjottaa ton ylläolevan nimen joka paikkaan mahdollisimman isolla.
Ja luen Törkytehdasta ja samaistun kyseiseen herraan ja vähän myös Tommy Leehen.
elämä potkii taas päähän, mutta right now only thing that matters is Mötley Crüe and the Dirt and Nikki Sixx.
tässä ei ole mitään järkeä (milloin mussa olis), mutta julkasen tän että tiiätte etten oo kuollu.
turha tulla Formspringissä itkemään että "blogis on paska"
Koskaan en oo käskeny kenenkään tätä lukea, saa painua hevonkuuseen täältä jos ei kiinnosta.

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Pelätkää parasta Toivokaa pahinta part 1

Moi, tosiaan sitä kaikkien toivomaa keikkapostausta.
Asia on nyt niin että ne niiden loka-marraskuun keikkojen hehkutukset oli siinä mun edellisessä kännyssä ja mun nykyinen känny lataa nyt.

mutta kerron siis kahdesta keikasta, eli niistä uudenvuoden keikoista.
30-31.12.2011

Olin siis molemmilla.

30.12 keikkaa odotin vähän pelonsekaisesti, koska mutsi lähti sinne mukaan, mikä tarkotti etten saanu jonottaa, mikä tarkotti, etten ollu eturivissä.
Arvasin sen kyllä ihan heti.
mutta sitten, kun vihdoin pääsin siihen "lähes" eturiviin, en halunnu hirveesti liikkua siitä.
Ihan mahtavaa oli se, että äiti sai mulle Philadelphia Dynamiten rumpukapulan.
voin kertoa että jos joku oli vaan 30.12 keikalla niin 31.12 keikka oli vieläkin parempi.
Keron lisää vaikka huomenna, silloin tulee kännykästä, ja ne on hulluja.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

tulevista kuvioista, eli update about next blogentry

jep.
päätin että mikäs olisikaan parempi tapa aloittaa vuosi 2012 kun kirjottaa se keikkamerkintä lopultakin loppuun.
koska siis lets face it: sitä kaikki kuitenki odottaa.
eli ens vuonna tulee seuraava merkintä.
ja viime postausta kommentoineelle Roxx Deckerille: En mä vihaa sua, enkä tarkottanu mitään missään nimessä negatiivisesti, se vaan oli mun keikkaminä, se joka halusi ja pääsi eturiviin.
ja siis: En alunperinkään sanonu sitä "Michael Monroe= Hanoi Rocks"-juttua ensinnäkään sulle, tai toisekseen en tarkottanu sitä niinkun sä sen ymmärsit.
Eli sanoin jotenkin että oon ollu Michaelin fani yli neljä vuotta, eli siitä asti kun se oli Hanoissa, en sanonu että Michael yksin ON KOKO HANOI.
tää juttu on paisunu aika isoksi, mut noin mä sen tarkotin ja noin mä sen asian nään.

torstai 8. joulukuuta 2011

Olen rotta, anteeksi

KEIKKAHEHKUTUSMERKINTÄ MEGALOMANIACCUS
15.9.2011
Se tunne kun viisitoista päivää.
<3.
Mä en laske päiviä, mut tajusin sen just.
Se on se Andy-keikka.
Kaks viikkoa ja päivä.
ZOMG.
28.9.2011
Kuka meinasi kuolla tajutessaan että Siihen on kaksi päivää, minhä.
YliVITUNhuomenna <3 ja mä oon jo nyt ihan keikkafiiliksessä.
Mistä lähtien hysteria ja keikkafiilis on iskeny KAKSI päivää ennen keikkaa, yleensä mulla iskee päivää ennen ja sillein, mutta tää tuli nyt jo.
Mietin, että kun mähän tietysti jonotan taas, niin ois hienompaa kun mikään ikinä, JOS Dave sanois mulle ”Moro” kun menee sisälle.
Apua, this is unhealthy, mutta pyörii päässä.
29.9.2011
HUOMENNA <3.
Jonotus on ihan upeutta.
30.9.2011
OH MI GOSH.
Tänään <3.
Awesomeus.
Mahtavuus.
Loistavuus.
Upeus.
TÄNÄÄN <3.
DAVE, ANDY <3.
Onko joku muu huomannu, että tietyn aikaa ennen keikkoja IHAN KAIKKI musiikki kuulostaa tosi hyvältä.
:D <3.
Onko maailma seonnu, kun mä SUOSTUN kun äiti(kuinka ollakaan) vaihteeksi kusee mun jonoon-lähtemis-suunnitelman.
Ja suostuin ihan vain siksi, että näyttäsin typerältä jonossa kassieni kanssa.
Mut nyt tämä menis nukkumaan, vihdoin.
Laita Dave taustalle ja silmät kiinni täysin pimeässä kämpässä.
<3.
”On sielu saanut purkutuomion.”
Hienoutta <3.
*haukotus*
Mutta TÄNÄÄN <3
Mitenhän mä selviän koulupäivästä, kun sekä väsyttää, että innostuttaa.
:D <3.
Mut se, mitä yöllä kirjotin EI tarkota sitä, etten jonottais.
Ei TODELLAKAAN.
Se tarkottaa vaan sitä, että käyn kotona syömässä ja kippaamassa turhat kamat ja sitten Jonoon.
<3.
Se mahtava tunne, kun joku toivottaa sulle päivän ja viikon vikoiksi sanoiksi ”hyvää keikkaa”.
Aww.
<3.
IIHAN KIVA.
Äiti sit sano heti kun astuin ovesta että ”Siellä ei ole jonoa”.
Kaikki niistä (äiti, toinen mummi, iskä) hoki sitä.
Mä repesin, purskahdin ihan hallitsemattomaan itkuun, koska siis jonotin viimeksi heinäkuussa ja
olin venannu keikkaa senkin takia ihan helvetisti.
Sit sisäistin jutun ja luin kirjaa, mut nyt lähdin paikan päälle, koska eturiviin on päästävä.
Tää on once in a lifetime-keikka ja tilaisuus.
Jos ne vetää Pienen ja Hennon Otteen niin aivan varmasti sekä kuvaan, että itken.
Ajatonta materiaalia.
<3 DAVE.
Mä toivon ja oletan, että tästä tulee Klassikoiden ilta, mikä varmaa osuu aika lähelle, koska siis ihmisillehän jokatapauksessa tulee Davesta ekana mieleen Pieni ja Hento Ote ja muut sen klassikot ja Andysta Hanoi(ja Rollari-coverit), niin varmaan niillä on ns.”velvollisuus” soittaa niitä.
Mutta <3 tästä tulee hieno ilta jokatapauksessa ehdottomasti kuitenkin.
IHIHIHII.
ON THE ROCKS= IHANA.
Heti ku astuu ovesta, niin Michael Monroe suorastaan LENTÄÄ silmille.
<3.
Siis tähän asti mä olen pitäny Tavaa mun henkisenä kotina, mut ainaki tänä iltana se on tämä.
<3.
Täällä on seinät täynnä rock-legendoja <3.
Just kun olin kirjottamassa tota edellistä niin ANDY käveli ohi tonne, missä keikka on parin tunnin päästä.
Ja pystyin sanomaan vaan ”Wow”.
:D.
Se.
On.
Täällä.
Se kävi kattomassa stagea ja nyt se on tuolla sateessa röökillä.
:D.
Jup, älä mene sanattomaksi Andysta, tai varsinkaan tuijota sitä, kun täällä Davekin, mut siis tosiaan olen törmänny Andyyn nyt 2 kertaa, Dave loistaa toistaseksi poissaolollaan.
:D.
En oo mikään maailman hirvein Andy-fani, mutta silti on lievästi outoa, että toi baarimikko dissas
sitä äsken.
Nyt on Davekin sitte nähty.
Ei sanonu ”moro”.
TAI EN MÄ OLE VARMA OLIKS se DAVE.
Mut jos oli, nii ei siit nähny hirveesti, ku tääl on aika pimeetä.
Tajusin, että ”tossa se ehkä on”, kun toi baarimikkonainen selitti sille Andysta.
Älkää friteeratko mua, kun sanon, että Davesta tulee ekana mieleen sana ”pellavapää”.
En itekään voi tajuta, että kirjotin sen just tohon.
Tonne pääsee ysiltä <3.
Eli tunnin päästä, kai.
Tää on oikeesti aika mahtava fiilis, paikka JA AIVAN TAKUULLA MYÖS KEIKKA <3.
Kävipä mielessä, että Michaelin akustinen soolokeikka, jos niitä enää koskaan ikinä on ja jos sellane järjestetään Helsingissä, niin se vois olla tääl, sopis tänne helvetin hyvin.
Juu, eli soundcheck on 21 ja oon sormet ja varpaat ristissä, että se kuuluu tänneki.
Ja p.s: täällä on sikaystävällinen baariemäntä.
Se kantaa mulle vettä ja kerto ton jutunkin.
Eli.
Mahtavaa.
<3.
Vihaks melkein pistää ku JOTKUT VAAN KÄVELEE TONNE CLUBILLE TON NAUHAN YLI.
Tavastialla on parempi jonosysteemi, siel siihen liukuoveen saa nojata :D <3.
Vertailussa Tava ja On The Rocks , eikun Rocksi, on Tavastian eduksi sekin, että Tavastialla soi joskus Aiheeseen Liittyvää musaa ennen settiä ja tääl ei, tai ehkä Andy on kieltäny niitä soittamasta sitä.
:D.
Vartin väleinkö mä hehkuttelen, sori.
Mut just, kun olin menossa tonne CLUBin puolelle, nii joku akka, joks ei siis todellakaan missään nimessä, tai missään tapauksessa ollut Angela, tuli Andyn kanssa vastaan ja sano, ettei sinne saa mennä vielä.
(toim. huom: Tai itseasiassahan se sanoi että:
”Sinne ei ole mitään asiaa vielä” niin kettumaisella äänellä, että mua alko vituttaa ihan senkin takia, mutta nyt takaisin tekstiin)
Jos sä olet roudari, niinku se akka kai, niin ei sen kuuluisi vihata ammattiansa, tai olla vittumainen faneille, vaan rakastaa ammattiansa ja olla mukava faneille.
1.10.2011
Se tunne, kun susta tuntuu, että Andy vetää Wild Horsesin Just Sulle <3.
Ja Se tunne, kun tulet keikalle Dave-fanina ja lähdet Mr McCoylle sydämesi menettäneenä.
Sydän <3 on ainoa sana, joka pyörii nyt mielessä.
Kerron keikasta kotona, tai sitten, kun sisäistän, että sehän loppu jo.
Eilinen oli...
Ei mulla oo sanoja.
Mahtava, upea, helkkarin paras.
Andy itseasiassa oli paremmassa kunnossa, kun luulin.
Se otti yhdessä vaiheessa sen takin pois ja mä saatoin ehkä rakastua sen käsivarsiin, nimittäin, ne näytti …
Paremmilta kun olin luullu.
(toim. huom: Itseasiassa yritän tässä kovasti sanoa, että Andyn käsivarret on fitimmät kun luulin, mutta nyt takaisin varsinaiseen tekstiin.)
Settilistasta jäi mieleen se, kun Andy laulo Rolling Stonesia, mitä olisin voinu kuunnella, vaikka koko illan, sekä se kun se laulatti yleisöä Brown Eyed Girlin kertsillä:
”shalalalalalalalaladidamladidam”.
<3.
Tauot tekee joskus hyvää, ne antaa erilaisen kulman juttuihin.
Nimittäi Andya mä en ollu tollee nähnykää, tai niinku ns.”itekseen”.
Viimeksi näin sen Pellessä, mutta sitä ennen sillä ”Hyvästi Hanoi Rocks”-keikalla 09, mistä siis
todellakin on kauan.
En tiedä milloi keikka alko, koska jätin kännykän narikkaan, mut se kesti kauemmin, kun olin kuvitellu.
Ja jumalauta, mä olin siellä ennen niitä kahta Miken keikoilta tuttua hysteerikkoa ja sit me oltiin kaikki kuitenkin eturivissä, mikä luonnollisesti oli <3.
Jouduin lähes riitoihin sen toisen kanssa, kun sanoin ”Olleeni Monroefani 4 vuotta”, se väitti vastaan siihen, että:
”Monroebändi ei ole ollut kasassa niin kauan, jos sä sanot, että Hanoi Rocks on yhtäkuin Michael Monroe, mä vedän sua turpaan”, sit olin hiljaa aiheesta loppuillan, mutta oon kuitenkin tota mieltä.
Se on se sama tyyppi, joka on kirjottanu blogissaan, jota siis luen, tekstin aiheesta ”Haistakaa vittu Hanoi Rocks-fanit”.
Edelliset liittyy taas aiheeseen ihan helkkaristi, mutta..
Keikka ei ollut ihan sitä, mitä olin odottanu, mutta ihan mahtava se oli, vaikkei siellä kuultu niitä mun kaipaamia klassikoita kummaltakaan artistilta.
Jossain vaiheessa iltaa koko vitun baari meidän eturiviläisten selkien takana on ihan saamarin kännissä, mikä sitten johtaa siihen, että yksi ”ystävällinen” ääliö heiluu mun takana sen kaljansa kanssa ja seuraavaksi se horjahtaa niin, että saan sitä kaljaa päälleni.
(toim. huom. etupäässä tukkaani, mutta takas tekstiin)
”Ihan kiva joo”.
Ja muutenkin mun selkää särki keikan jälkeen, mut en valita.
Ennen keikan alkua, siis oikeasti, On The Rocksissa sai odottaa jopa vittumaisen kauan ja siellä sitä paitsi soitettiin ”Täysin väärää musaa” ennen keikkaa.


(Part 1, vasta, joo tiedän, kesken ja kaikkea)


Anteeksi, oon täysi rotta.
Tähän mahtavaan keikkatekstiin tulee vielä jatkoa, pakko tulla, eihän tässä oo vielä kaikkea.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Tiesittekö että voi luoja (keikkamerkintä les part 1)

joo tuota.
Lauantai oli ihan oikeasti... niin suurta parhautta, että oon ollu tässä nyt pari päivää keikkojen jälkeen niin sanaton ja onnellinen, ettei tästäkään tule mitään juuri nyt, mutta mä vannon.. vannon, että lähiaikoina teen.
ja haista sinä.. joka kirjoitit mulle Formissa, että mun blogi on sieltä ja täältä sun mielestä, haista sinä idiootti paska..
menis kohta nukkumaan..
Mutta siis joo..
Tavastian keikoista tulossa juttua lähiaikoina, mutta sitä ennen tulee VIHDOIN ne Andy& Dave-jutut.
Terveisiä Nancielle ja Sheenalle, koska tiedän, että ne lukee tän sit joskus.