Mä olen aika kaukana onnellisesta just nyt.
Voisin pyytää anteeksi hiljaiseloa blogin puolella ja muutamaa muuta asiaa.
Voisin kirjottaa tänne jotain tätä parempaa, jos osaisin.
Maailma ei ole kiva.
On kevät ja aurinko lisääntyy ja mua stressaa pari asiaa.
Mulla on vastuutehtävä ja pelkään, että se räjähtää naamalle.
Mun yksi video saa katselukertoja vaan siksi, että sohin muurahaispesää ajankohtaisella aiheella, jonka ei edes enää kuuluisi kuulua mulle.
Pelkään, että joku kaunis päivä sattuu sieluun.
Vihaan herätä aikaisin aamulla.
Ärsyttää se, etten muista uniani, tai näe niitä ja sitten kun nään ja muistan, niissä ollaan keikalla.
Jumalauta, mä olen muutakin, mä haluan olla muutakin, mä haluan lakata olemasta tyhmä ja heiveröinen fanityttö, mä haluan tehdä jotain, mistä joku voi olla ylpeä.
Mun kännykän ilmoitusääni meinaa saada itkemään, mutta toisaalta kyseinen biisi on ihanakin(Ja osasin vaihtaa sen itse).
En tiiä, halusin kirjottaa.