Same shit, different day

Moi.
Juu, sori, kun oon tehny taas vahingossa katoamistempun, mutta kun ei blogille vaan löydy sopivaa hetkeä silleen "jee, nyt  blogaan"-tosta vaan.
10 päivää Blackout Statesiin, oon twiitannu siitä ihan liikaa viime aikoina.
Mun PITI hankkia se niinsanottu elämä, mulla oli kesätauko, mutta sitten, vedenjakaja oli itseasiassa Ruisrock, kun aloin haluta sinne hyvin paljon, sorruin jopa katsomaan muutamaa keikkaa jostain streamista, mikä, kuten hyvin nopeasti tuli helevetin selväksi, EI VAAN OLE sama asia, muistan edelleen, odottelin Makkosia lavalle koko niiden luvatun esiintymispäivän, arvatkaa kahdesti alkoiko se helkutan videosysteemi jotenkin pätkiä juuri ennen Makkosia, ensin näytti että koko kamera sammu, bluescreen of death, sitten ne lopulta sai sen takaisin päälle, no, sen jälkeen siitä ei nähnyt lavalle mistään kulmasta mitenkään päin, joten kuuntelin sitten sen keikan, vaikka saattoi lievästi ärsyttää.

Jotenkin Old Kings Road vakuutti mut viimeistään uudestaan siitä, että Monroe on mahtava ja näin.
Mulla on liput Tavastialle joulukuun 5. molemmille keikoille, koska tarvitsin actionia ja nönöö.
Mä ihan oikeasti luulin osaavani olla ilman rock´n´rollia, no en pystyny, sit aloin miettiä, että miksi helkutassa ees pitäis, kun onhan rock antanut mulle paljon, mutta myösottanut multa muutaman ystävän, mutta kuitenkin antaa paljon.
Blackout States aiheuttaa vähän paniikkiakin, kun pelkään pettyväni siihen, vaikka niin tuskin käy.

Ehkä mulla vaan tuli vastareaktio, kun "kaikki" alko tietää Monroen, mä olin ollu siinä vaiheessa fani jo kauan ja sitten joku muu rupes hehkuttamaan samaa, mä olisin vaan  voinut ajatella "Jee, lisää teinifanikavereita", mutta sensijaan mä aloin tuntea itseni keski-ikäiseksi känniaikuiseksi, vaikken edes juo, eli suomeksi sanottuna saatanan vanhaksi ja kolmanneksi pyöräksi, joten ajattelin että "Ei sitten" ja lopetin jonottamisen.

Eihän mun olisi pakko jonottaa, mutta kun mä nautin siitä, niin miksi mun pitäisikään lopettaa?
Katotaan joulukuun keikkojen jälkeen, että oonko "LIIAN VANHA" vai en.

 

7. heinäkuuta 2015 0:45

I miss you guys so much. I am having sort of a "year off"-kind of thing, I am soon 24 and just felt too old to rock, but, though I've been acting good and all that, I miss the thrill of the gigs and you guys, all, of you guys. I am hoping to see you sometime soon again. First year in forever when I wasnt in Ruisrock, so I am trying to take this seriously. But, good luck on the coming album. Just wanted to say hi, after a long while.

9. heinäkuuta 2015 19:56

Hey!
24 and too old? I dont think so! Haha!
Hope to see you at the shows soon again!

7. syyskuuta 2015 11:33

I thought to let you know, I love the new single AND, can not wait for december. I'll come to Tava and can not wait, both shows. I missed you guys a lot during my summerbreak.

Joo, tossa välissä mä lakkasin yrittämästä vältellä sitä Monroe-aaltoa, joka vei mennessään uudestaan viimeistään silloin, kun kuulin Old Kings Roadin ensimmäistä kertaa.

Totta on se, että mä olen oikeasti 24 kohta, mutta ei mun tarvitse sen takia muuttua supermieheksi, tai robotiksi, enkä haluakaan.

Ja ainiin, hommasin just Spotify Premiumin ja nyt jo rakastan tätä todella paljon.

Hyvää yötä ja voisin luvata jotain arvion tyyppistä, kun saan Blackout Statesin kouriini.

Olkaa omia itsejänne.