Terve pitkästä aikaa ja anteeks pitkä hiljaiselo jadajada.
Muistaako joku, tai kukaan, kun mä viime vuonna sanoin, ettei mua/meitä näy Ruisrockissa ainakaan tänä vuonna?
Mä en tienny, että oon näin koukussa festarielämään, kaipaan sitä, sitä fiilistä, bändin lavalle monta tuntia odottelua, festariruokia ja hitosti cocacolaa.
En oo ollu missään tänä vuonna, enkä oo kaiketi menossakaan, mutta söin sitten kuitenkin makkaraperunoita ulkona teltassa yhdessä tapahtumassa, joka ei liittynyt musiikkiin millään tavalla.
Also kiva tulla pitkän viikonlopun jälkeen kämpille keskiviikkona iltapäivästä ja huomata että jumalauta sulake on kärähtäny kaikessa hiljaisuudessa sillä välin, kun olin poissa, mikä sitten johtaa siihen, että ensinnäkin saan paniikkikohtauksen ja toisekseen en uskalla enää käyttää vanhaa laturiani.
Lisäksi kesään on kuulunut sateita, matkustelua Riihimäelle Riihimäkirockin aikaan, menemättä itse rockaamaan, mikä huomattiin kyllä paikan päällä vasta.
Olen mä tietysti käynyt Riksussa muulloinkin viimeks keskiviikkona lähdin sieltä.
Plus katoin OINTBn melko lyhyessä ajassa kokonaan, silloin kun pystyin vielä luottamaan sulakkeisiini.
Käytiin siskon kanssa joskus katsomassa Mad Max ja se oli mahtava.
Vähän kaikkea on tapahtunu ja kuitenki tuntuu, ettei oo tapahtunu melkein mitään, Lontoo on edelleen vaan unelmissa, mut kyllä me sinne joskus päästään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti