mulla ei ole sanoja

Perjantaina tuli tosiaan oltua Tavastialla. Mun heti keikan jälkeen kirjottama status summaa kyllä aika hyvin kaiken. "Aivan kuulkaa VITUN UPEE keikka oli just. Bongasin yhteensä varmaan seitsemän tuttua, meinasin pyörtyä. Rakastuin taas totaalisesti Mikko Herraseen. Sain Alexi Laihon lähes täyden kaljapullon tukkaani. Äsken jo mainittu Herranen tunnistaa mut jonotusvaiheessa. Saatan nyt kuolla peiton alle onnellisena. Rakastan kaikkea, jopa tätä tinnitystä." Se ilta oli yks mun elämän parhaista ja se todella sanoo paljon. Tiedän, kaikki on jo nähny mun kuvat, mutta jos ette ole niin nyt katsomaan ne. Se, että sokea mies, joka esiintyy niinku Jumala, oikeesti, tunnistaa mut, moikkaa ennenkun mä ehdin, tuntuu tosi uskomattomalta, niin saatto kyllä tapahtua. Samana iltana vietin aikaa Tavastian lattialla, koska pyörryin lopulla ja vieressä seissy tyyppi pelasti mut tallautumiskuolemalta. En saanu Jussin kapulaa, Tuurilla kävi tuuri. (joo moi, tulitte mun viereen Herrasen jälkeen) Vois tästä painua peiton alle. Hyvää tätä vuotta kaikille.