Hanoi Rocks ja Michael Monroe-maratonin aikaisia ajatuksia part 1

Juuri nyt kuuntelussa Hanoi Rocksin kolmas levy, joka on siis Back To Mystery City, just nyt kuuntelen Tootin Beck Wreckediä, ja vellon muutenkin nostalgiassa, kun tuntuu etten oo kuunnellu näitä sataan tuhanteen vuoteen ja nyt kun taas kuuntelen niin on semmoi olo että oon palannu kotiin, tai että oon kotona, vaikka en oo.

"on se jännä miten musa vaikuttaa"

OI PERKELE, nytteki just soi UNTIL I GET YOU, kuuntelin tätä joskus aikaa sitten niin paljon ettei kukaan uskoisi.
Saara on kyllä oikeessa siinä että nuori Monroe on kuumempi kun kukaan, mutta niinkun oon sille sata kertaa sanonu, Monroe on aina Monroe ja sen takia aina seksikäs.
Until I get you, vittu, maailman ihanin biisi ehkä.
rakkaus jota ei voi koskaan saada :/

Sailing down the tears on helevetin hieno rakkauslaulu.
Andy tietää miltä naisesta tuntuu kun se ei voi edelleenkään saada sitä jota rakastaa, sitten se laittaa Michaelin laulamaan ja miljardit ympäri maailmaa kuuntelee ja itkee sydämensä hajalle.


LICK SUMMER LOVE, haluutteko triviaa vai mun mielipiteen, no saatte tietysti molemmat :D
Andy kirjotti tän suuseksin iloista ja Michael ei meinannu suostua laulamaan tätä sen takia.
mun mielestä tää on ihana kesäbiisi.
"I´ll be your guardian angel", sitä sä oot ollukin, kohta neljä vuotta, rakastan.

BACK TO MYSTERY CITY on ihan awesome.
awesome riffi, awesome teksti, awesome sanoma.


sori, nyt tulee toistoa, luin tota levyn kantta päin vithua, siis NYT soi Lick Summer Love, mutta sen voi ymmärtää kun en oo kuunnellu tätä miljoonaan vuoteen ja noi nimet on aika epäselvällä fontilla tossa.


EI KUN siis nyt soi Ice Cream Summer, noi menee mulla aina sekasin, hiton Andy kun nimesit noi biisit noi epäselkeästi, samankaltasesti, grr.



BACK TO MYSTERY CITY on ihan awesome.
awesome riffi, awesome teksti, awesome sanoma.
musta siinä on asennetta että levy päättyy nimibiisiinsä, joka ei todellakaan oo slovari.
Everywhere else is just nowhere, mä oon tottunu siihen että "everywhere else is FUCKIN nowhere" niinku se sen aina livenä laulo.

mulla on jotenkin vanha olo, kun täytän kohta 20 ja mulla, toisin kun aika monella jonka tunnen Oli mahdollisuus nähdä Hanoi livenä, kun se vielä oli olemassa, vaikka siitä voidaankin tapella sata vuotta taas, että oliko se Hanoi Razzlen jälkeen vai ei, mut nyt ei tosiaankaa mennä siihen.
oon ollu fani kohta neljä vuotta, tää on nyt tää jokasyksyinen pitkä selostus menneisyydestä, jonka kaikki jättää aina lukematta-vaihe, mut siis sanonpa sen että 5.9.2007- ikuisesti sen jälkeen sydän on sykkinyt ja sykkivä Michaelille ja sen musiikille.

levy vaihtu.
Rakastan omistaa All Those Wasted Yearsin sekä dvdnä että cdnä.
tää introkin on joku ihana.
mulla on sellanen olo että katon näitten levyjen jälkee noi kaikki aiheeseen liittyvät dvdni(joita on vaa kolme ennen kun joku kadehtii ittensä kuoliaaks), mutta sit menee myöhään, no toisaalta sillä ei oo väliä.
tai sitte katon ne viikonloppuna stadissa :D, yay.
Nyt soi taas Mystery City, mut liveversio.
Mun vanha hokema siitä, että ei oo nähny mitään ennen kun on nähny Hanoin tai Monroen livenä on vaan niin totta, en mä hokis sitä koko ajan jos se ei olis niin.
Mä kaipaan keikoille, kaipaan sitä tunnetta kun on jonossa ja siellä on muitakin, kaipaan Sheenaa ja Nanciee, niitten hullua intoa, niitten jonolauluja, niitten asennetta ja no siis.. JONOTTAMISTA nyt yleensäkin.
Michaelia ja sen asennetta, sen lämmintä hymyä, sen ääntä, sen välispiikkejä ja kaikkea.
Michaelia, Samia, Steveä, Dregeniä, Karlia, Virpiä, Jania, Henriä, Kristiinaa, Annia ja kaikkia jotka oon jo sanonu, ja niitäkin joita en muistanu sanoa, yhdessä ja erikseen.
kaikki samankaltaiset ihmiset kun minä on mahtavia

Until I get you <3 <3. MENTAL BEAT.. aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.
ihan loistava.
Dont you ever leave me on pieni kuolema, tulee liikaa muistoja ja kaikki niistä ei oo hyviä, esim silloin kun luulin että yks nimeltämainitsematon kaveri on kuollu kuuntelin angstiHanoita ja itkin.
Tragedy on uahaa.
ihana.
minä rakastan sinuaa.
"Lets hear it for Hanoi Rocks, come on" ihanat välispiikit.
<3. Nää tosiaan kannattaa kuunnella läpi jos ei oo aikoihin kuunnellu ja sit tulee hyvällä tavalla kummallinen olo kun kuuntelee. Razzle :( 11th street kids on aw. TAXIDRIVER on Taxidriver on helvetin loistava biisi livenä ja muutenkin.
mä oon kirjottanu tätä taas yli tunnin, anteeksi kaikille hiton sekavasta tekstistä.
jota tulee vielä lisää.
Lost in the city.
on helkkarin hyvä, mut vähän joka biisistä voi sanoa että, pitää olla fani, että ymmärtää mistä siinä on kysymys, ainakin tämän kanssa se pitää paikkansa.

LIGHTNING BAR BLUES, jonka video on rakkaus on myös biisinä ihana, vaikka vähän hassu MICHAELin suuhun, kun kaikkihsn tietää, ettei se oo koskaan tykänny juoda ja kyseisessä biisissä puhutaan ryyppäämisen iloista.
aivan selvästi Andyn kynästä.
Ja sit heti peräänn Beer And a cigarette, joka ei myöskään sovi sen suuhun.
I FEEL ALRIGHT Hanoiversiona, olisivat saaneet vetää joskus livenäkin tätä, mutta kun niillä oli liikaa hyviä biisejä nii ne karsi ison osan vanhoista setistään ja se koski myös kyseistä biisiä.
voi luoja, kyseinen biisi saa tietenkin haluamaan keikoille.
Keikoista puheenollen seuraava keikka on Andy McCoyn ja Dave Lindholmin yhteiskeikka On The Rocksissa 30.9, mikä on mahtavampaa kun mikään koskaan, mutta jännää koska en oo ollu siellä ikinä.

kohta vaihtuu taas levy.
jos mä kirjotan siihen asti kun oon kuunnellu kaikki Hanoit ja sit kuuntelen Monroet vaik huomen ja kirjotan niistä samalla.
kuulostaa hirveen hyvältä suunnitelmalta, joten teen niin.

NYT SOI: UP AROUND THE BEND <3 ja tulin jotenki heti hirrmuiloseks. johtuu kyllä kans osaks siitä että ton mahtava musavideo on TAAS LAITETTU TAKASIN YOUTUBEEN, mikä on awesomea. minä ja tää biisi englanniksi sanottuna Go way back, eli ollaan tosi vanhoja tuttuja, kuuntelen tätä suunnillee aina ku vituttaa. HIGH SCHOOL, ei voi mitään, mutta aina kun kuulen tän, vituttaa kun Ankka loppu, kun muistan ekan Ankkarockini, jossa Miksu tän biisin aikana juoksee yleisössä ja sillä keikalla MÄ KOSKIN SITÄ VARMAAN EKAN KERRAN KOSKAAN. ihana muisto <3. I cant get it :/ juu, edelleenkään en voi saada sitä jota rakastan, mutten luovu toivosta ikinä. jos nyt joku luulee tietävänsä kenestä tossa puhun, niin MITÄ VÄLIÄ, kyllä mä rakastan sitä naista, mutten jää tuleen makaamaan, vaan elän omaa elämääni, enkä sure sitä että se olikin kihloissa. mulla on elämäkin. UNDERWATER WORLD <3 rakastan ihan hitosti. enkä oo hyvä bloggaaja. vaikka tää on pitkä niin tää on ihan täynnä hevonpaskaa ja huomionkerjäystä. DONT YOU EVER LEAVE ME, se korjattu versio <3. rakastan helevetisti. apuaaaa, mitähän mä Million Miles Awaysta keksin sanoa. oon nyt sillee tavallaan tosi sad, jopa itkin, mut tiiän että elämä jatkuu ja RAZZLE ELÄÄ MEIDÄN MUISTOISSA AINA JA IKUISESTI.

jos mie nyt menisin, kirjotan huomenna lisää, hyvää yötä rakkaat lukijat.